Git: perusteet¶

Miten Git versioi tiedostoja?¶

Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että Git tallentaa työpuun sen hetkisen tilan samaan tapaan, kuin kopioisit koko hakemiston. Yksi tällainen tallennettu tilannekuva on versio, josta Gitin yhteydessä käytetään nimitystä commit. Jokainen luotu commit säilyy (lähes) peruuttamattomasti tietovarastossa.

Todellisuudessa asia on hieman monimutkaisempi.

1. Koko työpuun sisältöä ei tallenneta, vaan ainoastaan tallennettavaksi valitut osat.

2. Committeihin ei tallenneta kopiota hakemistosta, vaan siihen tehdyt muutokset edelliseen committiin nähden.

3. Tallennettuihin muutoksin liitetään metadataa ja viite edeltävään committiin.

4. Versiota ladattaessa työpuun tila luodaan rakentamalla tiedostot historiaketjun pohjalta uudelleen.

Muita huomoioitavia asioita:

• Kaikki tietovaraston tieto tallennetaan .git -hakemistoon, joka on tyypillisesti työpuun juuressa.

• .git-hakemistoon sisältö on se, mitä välitetään tietovarastosta toiseen.

• Kaikki muutokset tallentuvat merkkijonorivien lisäyksinä ja poistoina.

Commit¶

Commit on Gitissä käytetty nimitys versiolle. Se on tietopaketti, joka koostuu:

Versio luodaan kaksivaiheisesti:

1. Valmistellaan versio eli valitaan muutokset, jotka versioon talletetaan

2. Versio tallennetaan ja siihen liitetään kuvaus

Versiot valmistellaan indeksiksi kutsutulla alueella. Indeksin valmistelussa valitaan työpuusta halutut tiedostot, joiden sen hetkinen tila tallennetaan nykyiseen versioon. Käyttäjän täytyy siis pitää huoli, ettei tiedostoissa ole mitään ylimääräistä indeksiin lisättäessä ja että työpuussa olevat versiot tiedostoista toimivat juuri halutulla tavalla. Hyvä versio on sellainen pieni selkeitä kokonaisuus, joka tekee yksittäisen eristettävissä olevan muutoksen projektiin.

Gitin käyttö¶

Gitissä on enemmän toiminnallisuuksia kuin komentoja. Komennot on siis ylikuormitettu, mikä tarkoittaa että komentojen toiminta riippuu annetuista parametreista.

Graafisissa käyttöliittymissä toiminnallisuuksille on yleensä omat erilliset painikkeensa, mutta komentoriviltä ajettaessa ohjaamiseen käytetään mm. vipuja.

Esimerkiksi:

• git add <tiedosto> lisää vain määritellyn tiedoston indeksiin

• git add --all lisää kaikki työpuun tiedostot indeksiin (ÄLÄ KÄYTÄ!)

• git add -p <tiedosto> lisää interaktiivisesti määritellyn tiedoston osia indeksiin.

Gitissä on turvamekanismeja, jotka voivat estää joidenkin komentojen suorittamisen. Mekanismien tarkoitus on suojata historiaa ja paikallisesti tehtyä työtä. Älä ikinä käytä –force-vipua kiertääksesi näitä turvamekanismeja.

Esimerkiksi: Et voi palauttaa vanhaa versiota, jos sinulla on tallentamattomia muutoksia työpuussa, jotka katoaisivat operaation yhteydessä. Sen sijaan voit käskeä palauttamaan tietyn tiedostoversion, vaikka tiedostoa on muokattu.

Näiden kahden tilanteen erona on, että ensimmäisessä muokkausten ylikirjoittaminen olisi halutun toiminnon sivuvaikutus, kun taas jälkimmäisessä toiminnon päätarkoitus on muokkausten ylikirjoitus.

Tiedon säilyvyys Gitissä¶

Lähes kaikki Gitin operaatiot lisäävät tietoa tietovarastoon. Jos esimerkiksi poistat tiedoston, Git lisää versiohistoriaan merkinnän “Tästä eteenpäin tiedostoa ei ole”. Myös jokainen tallennettu commit säilyy tietovarastossa pysyvästi, kunhan niihin on pääsy jostain tallennetusta haarasta tai tagista.

Tiedoston olemassaolon pyyhkiminen kokonaan pois versiohistoriasta vaatii historian uudelleenkirjoittamista ja vanhojen committien tuhoamista! ÄLÄ TEE TÄTÄ KEVYIN PERUSTEIN!

Tallennettuun historiaan ei siis kannata koskea, ellei tiedä tarkalleen mitä on tekemässä. Samalla etenkään julkiseen tietovarastoon ei tule pistää mitä tahansa. Ole siis tarkkana, mitä tallennat versiohistoriaan. Tätä varten on tärkeää laittaa tietovaraston .gitignore kuntoon. .gitignore-tiedoston tehtävä on pitää huoli siitä, ettei työpuussa usein oleva kokonaisuuden kannalta ylimääräinen tavara päädy versioiduksi.

Esimerkkejä .gitignoreen:

build-*

Suodattaa pois kaikki polut, jotka alkavat merkkijonolla “build-”

*.o

Suodattaa pois kaikki polut, jotka päättyvät merkkijonon “.o”

local_configurations.py

Suodattaa pois local_configurations.py -nimisen tiedoston.

html/

Suodattaa pois html-hakemiston

!build*.py

Sallii “build” alkuiset polut, jotka päättyvät “.py”, jos nämä suodatettaisiin pois jollain aiemmalla säännöllä.

Yleisin käytäntö on luoda yksi .gitignore -tiedosto työpuun juureen ja määritellä siihen kaikki mitä projekti saattaa generoida tai mitä ei vain haluta versioida.

Mitä Gittiin kannattaa / ei kannata tallentaa?¶

Git käsittelee tiedostoja tekstimuodossa ja tallentaa rivimuutoksia. Näin ollen tekstitiedostojen, kuten lähdekoodin tallennus, sujuu täysin ongelmitta. Monimutkaisemmat tiedostot, jotka eivät ole sisällöllisesti tekstiä, ovat ongelmallisempia. Näihin tiedostoihin tapahtuvat muutokset aiheuttavat usein sen, että koko tiedosto joudutaan kirjoittaman uudelleen versiohistoriaan. Kyseiset tiedostot ja niiden toistuva muokkaus siis paisuttavat versiohistorian kokoa.

Versionhallintaan ei kannata tallentaa tiedostoja, jotka voidaan täysin generoida muiden tiedostojen pohjalta. Tällöin versionhallintaan kannattaa laittaa vain tiedostot, joiden avulla haluttu tiedosto voidaan luoda. Käytännön esimerkkeinä ovat harvinaisin poikkeuksin käännetty ohjelma, sisällöstä generoituva dokumentaatio tai lokitiedostot.

Mitä kannattaa tallentaa:

• Toimiva ohjelmakoodi

• Asetus- ja konfiguraatiotiedostot

• Dokumentaatio

• Vaadittu staattinen materiaali

Mitä ei kannata tallentaa:

• Kääntymätön tai rikkinäinen ohjelmakoodi!

• Sisällöstä generoituva materiaali (esim. käännetty ohjelma tai käännösprosessissa tuotetut tiedostot)

• Salasanoja tai muuta tietoturvaa vaarantavaa tietoa

• Video- ja kuvamateriaalia*

* Poikkeuksena ohjelmien vaatimat materiaalit. Videot, kuvat ja suuret ei-teksti-pohjaiset tiedostot kannattaa kuitenkin tallentaa ja jakaa erillisessä järjestelmässä, jos vain mahdollista.