Questions for attacker

Question 1

Mitkä eivät välttämättä ole rikoksia?

Deepfake-videot

Kryptolouhinta

Roskapostitus

Informaatiovaikuttaminen

Lasten saalistus

Haktivismi

Question 2

Mitkä väistämättä ovat rikoksia?

Ennakkomaksupetos

Verkkokiusaaminen

Huumekauppa

Tietojenkalastelu

Question 3

Mitkä eivät kuulu kategoriaan tietoverkkojen mahdollistama vaan kategoriaan tietoverkkojen tehostama, olivatpa ne rikoksia tai ei? (Älä mieti ilmiöiden uutuutta vaan tietoverkon vaikutusta.)

Deepfake-videot

Kryptolouhinta

Roskapostitus

Informaatiovaikuttaminen

Lasten saalistus

Haktivismi

Ennakkomaksupetos

Verkkokiusaaminen

Huumekauppa

Tietojenkalastelu

Question 4

Huijauksissa uhri ei heti tiedä olevansa uhri - eikä aina usko sitä lopultakaan. Missä seuraavista hyökkääjän tavoite totetuu, vaikka uhri ei tiedä olevansa uhri, ainakaan alussa?

Cyberstalking

Doxing

APT

Sextortion

Question 5

Missä uhri ei välttämättä koskaan tiedä olleensa uhri siinäkään tapauksessa että hyökkääjä on saavuttanut tavoitteensa?

Tietovuoto

Vakoilu

Trollaus (verkkokeskustelun polarisointi)

Cyberstalking

Question 6

Missä onnistuneissakaan ilmiöissä ei välttämättä ole uhria?

Mainoshuijaus

APT

Huumekauppa

Haktivismi

Question 7

Missä uhri (tai uhrijoukko) ei ole etukäteen täsmällinen?

Mainoshuijaus

Spearphishing

Roskapostitus

Huumekauppa

Valitse oikeat väitteet. Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon.

Question 1

Internet on parantanut rikosten kustannustehokkuutta.

Kyberrikoksista ei kannata tehdä ilmoituksia, koska rikolliset eivät jää kiinni ja esim. rahoja tuskin saa takaisin.

Tekniikka on sekä mahdollistanut uusia rikostyyppejä että tehostanut vanhoja.

Ennakkomaksupetoksessa uhri saa palkkion maksettuaan huijarille.

Bottien valeklikkaukset tuottavat rahaa mainostajalle.

Valtiollisten toimijoiden tekemät kyberhyökkäykset ovat usein erikoistuneita ja räätälöityjä uhrin mukaan.

Valtiollisten toimijoiden harjoittaman informaatiovaikuttamisen menetelmät ovat hyvin tunnettuja.

Some-alustojen käyttäjille suuntaama ärsyttävä sisältö pyrkii muuttamaan käyttäjän mielipiteitä.

Tunnepitoinen some-sisältö leviää verkossa nopeasti, koska sitä ei juurikaan kritisoida.

Verkossa tapahtuvaan haitalliseen toimintaan törmääminen on nykyään tavallista.

Informaatiovaikuttamisen keinoissa asioiden painoarvoa voidaan pyrkiä vähentämään leimaamalla ne salaliittoteorioiksi.

Posting submission...