Lakiasioiden yhteenvetokysymykset¶

Yhteenvetokysymykset koskevat Suomen lainsäädäntöä, joka on tärkein osa tässä luvussa oppimaasi. Kysymykset arvotaan opiskelijakohtaisesti ja näistä kysymyksistä saat ainoastaan oikein/väärin-palautteen. Tehtävän 1 jokaisessa kysymyksessä on tasan yksi oikea vaihtoehto.

Tehtävässä 2 jokaiselle arpoutuu ainakin yksi oikea vaihtoehto, yleensä useampi. Osittain oikealle vastaukselle Plussa antaa väärin-palautteen, mutta tehtävä 2 hyväksytään, kun pistemäärä on 12 tai enemmän ja pisteet näkyvät keltaisella pohjalla. Pisteiden kertyminen alkaa vasta, kun yli puolet tehtävän valinnoista on oikein. Pistemäärästä ei voi suoraan päätellä, onko yksittäinen valinta oikein vai ei.

Kysymys 1

Suomen perustuslaki säätää yksityisyydestä. Kaikki muu tietosuojaa koskeva lainsäädäntö on koottu

tietosuojalakiin.

tietosuojalakiin ja lakiin sähköisen viestinnän palveluista.

tietoyhteiskuntakaareen.

ei mihinkään yhteen lakiin.

Kysymys 2

Tietosuoja-asetus ja -laki antavat henkilörekisteriin merkitylle tiettyjä oikeuksia omia tietojaan koskien. Olettaen että rekisteri sinänsä on lainmukainen, mikä seuraavista ei kuulu näihin?

Oikeus tarkastaa tietonsa.

Oikeus kieltää käsittely suoramainontaa varten.

Oikeus korjata tietonsa.

Oikeus pseudonymisoida osa tiedoista.

Kysymys 3

Tietosuoja-asetuksen mukaisia arkaluonteisia henkilötietoja on seitsemää tyyppiä. Kuinka moni tyyppi koskee henkilön nykyisiä ominaisuuksia, jotka eivät voi muuttua ihmisen elämän aikana?

ei mikään

1, 2 tai 3

4 tai 5

6 tai 7

Kysymys 4

Mitä tietosuoja-asetus ja -laki säätävät arkaluonteisista henkilötiedoista?

Niiden käsittely on poikkeuksetta kielletty.

Niiden käsittely on joissain tapauksissa sallittu.

Omista henkilötiedoistaan jokainen voi määritellä arkaluonteisiksi laajemman osan kuin laki normaalisti säätää.

Omista henkilötiedoistaan jokainen voi määritellä arkaluonteisiksi suppeamman osan kuin laki normaalisti säätää.

Kysymys 5

Mikä seuraavista liittyy muita vähemmän immateriaalioikeuksiin?

lähioikeus

keksintö

vapaa lähdekoodi

CC (creative commons)

GDPR

DRM

Kysymys 6

Takaisinmallintaminen voi koskea

patentteja

julkisen avaimen varmenteita

salausstandardeja

liikesalaisuuksia

Kysymys 7

Mitä kuuluu lain nimessäkin esiintyvän käsitteen luottamuspalvelu piiriin?

notaari, joka todistaa ja mahdollisesti säilyttää asiakirjoja

salauksen toteuttava sähköpostin tai muun viestinnän palvelu

julkisen avaimen varmenteen myöntäjä

identiteetin tuottaja federoidussa käyttäjähallinnossa

Kysymys 8

Mitä teknisiä asioita oleellisimmin sisältyy lakiin vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista?

varmenteita ja identiteettejä

pankkitunnuksia ja tilitietoja

lohkoketjuja ja varmenteita

tietojen salaamista ja allekirjoittamista

Valitse oikeat väitteet. Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. (Muistutus: vuoden 1995 uudistuksessa Rikoslakiin tuli uusi luku Tieto- ja viestintärikoksista.)

Kysymys 1

Rikoslaki ei laske tietomurroksi, jos joku ilman lupaa kirjautuu tietojärjestelmään itselle kuulumattomalla käyttäjätunnuksella.

Rikoslaki puuttuu yksityisen ihmisen häirintään viestinnällä, vaikka kyseessä ei olisi palvelunesto.

Jo ennen vuotta 1995 rikoslain mukaan voitiin tuomita palvelunestohyökkäyksen tekijä.

Ennen vuotta 1995 rikoslakia ei voinut soveltaa sellaisiin tapahtumiin, jotka uudistuksessa nimettiin tietomurroiksi.

Rikoslakia ei ole vuoden 1995 jälkeen tarvinnut uudistaa tietoturvallisuuteen liittyvien rikosten suhteen, paitsi viittauksilla joihinkin muihin lakeihin, jotka ovat muuttuneet.

Rikoslain mukaan tietoliikenteen häirintään voi syyllistyä vain, jos samalla on tehnyt tietomurron kyseiseen järjestelmään.

Jos salakuuntelija rikoslain mukaan syyllistyy johonkin rikokseen, kyseessä voi olla muutakin kuin salassapitorikos tai -rikkomus.

Rikoslaki määrittelee identiteettivarkauden.

Tekijänoikeusrikosta ei määritellä tekijänoikeuslaissa eikä tietosuojarikosta tietosuojalaissa.

Nettikiusaaminen ei ole vielä päässyt rikoslakiin.