Forensiikan yhteenvetokysymykset¶

Kysymykset arvotaan opiskelijakohtaisesti ja näistä kysymyksistä saat ainoastaan oikein/väärin-palautteen. Tehtävän 1 jokaisessa kysymyksessä on tasan yksi oikea vaihtoehto.

Tehtävässä 2 jokaiselle opiskelijalle arpoutuu ainakin yksi oikea vaihtoehto, yleensä useampi. Osittain oikealle vastaukselle Plussa antaa väärin-palautteen, mutta tehtävä 2 hyväksytään, kun pistemäärä on 12 tai enemmän ja pisteet näkyvät keltaisella pohjalla. Pisteiden kertyminen alkaa vasta, kun yli puolet tehtävän valinnoista on oikein. Pistemäärästä ei voi suoraan päätellä, onko yksittäinen valinta oikein vai ei.

Kysymys 1

Forensiikka on siirtynyt enenevässä määrin implisiittisistä eksplisiittisten jälkien tutkimiseen ja syynä on

tietorikosten yleistyminen.

teletunnistetietoja koskevan lainsäädännön höllentyminen.

muistikapasiteetin kasvun myötä lisääntynyt lokitiedon tallentaminen.

puhelujen siirtyminen puhelinverkosta internet-puheluiksi.

Kysymys 2

Kuinka forensiikka (F) suhtautuu takaisinmallintamisen (RE, reverse engineering)?

F voidaan tulkita RE:n osa-alueeksi.

RE voidaan tulkita F:n osa-alueeksi.

RE:llä ei ole mitään tekemistä F:n kanssa.

Forensikko voi tulkita implisiittisiä jälkiä RE:n keinoin.

Kysymys 3

Mieti tarkkaan, millaisia mahdollisen rikoksen jättämiä jälkiä forensiikalla voidaan tutkia. Minkä lain rikkominen ei tule kyseeseen?

tekijänoikeuslaki

tietosuojalaki

rikoslaki

pakkokeinolaki

Kysymys 4

Forensiikkatutkimuksessa on helpointa

löytää jälkiä

tulkita jälkiä

saada löytyneet jäljet pysymään tallessa

vakuuttaa oikeus jälkien tulkinnan oikeellisuudesta

Kysymys 5

Tiedoston hävittäminen moninkertaisellakaan päällekirjoituksella ei välttämättä takaa, ettei tiedoston sisältönä ollut tieto voisi vielä päästä asiattomien haltuun. Jos vuoto tapahtuu, mikä seuraavista on todennäköisin syy?

Hyökkääjä on lisännyt päällekirjoitusohjelmaan Troijan hevosen, joka kopioi ja lähettää tiedot ennen normaalia toimintaansa.

Päällekirjoitusohjelma ei tavoita kaikkia tiedoston tallennuslohkoja levyltä tiedostonhallinnan virheellisen toiminnan takia.

Hyökkääjä saa ensin tiedoston nimen jostain arkistolistasta ja sitten onnistuu löytämään tiedoston kopion joltain muulta tallennusvälineeltä.

Päällekirjoitettunakin alkuperäisen tiedon tallennukseen käytetty magneettikenttä paljastuu erikoislaitteilla.

Kysymys 6

Mikä seuraavista on pienin ongelma silloin, kun halutaan varmistua, että jokin tieto häviää jäljettömiin?

Tekstinkäsittelyohjelman automaattitallennuksen tiedostot, jos ohjelma on kaatunut käsittelyn aikana.

Erillisellä salausohjelmalla salattu tiedosto, jonka nimi on unohtunut – olettaen, että salaukseen käytetty pitkä salauslausekin on päässyt unohtumaan.

Tekstinkäsittelyohjelman tallentamaan tiedostoon tarttuneet makrovirukset.

Tieto on muunnettu HTML:ksi ja sitä on luettu vain samalla koneella olevalla selaimella, jonka avulla on luennan jälkeen tyhjennetty välimuisti.

Valitse oikeat väitteet. Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon.

Kysymys 1

Steganografian käyttö on forensikon kannalta vaikeampi haaste kuin vahva salaus, jonka avainta ei saada selville.

Metatieto kiinnostaa forensikkoa.

Forensiikka käyttää monenlaisia ohjelmia, mutta vakoiluohjelmat (spyware) eivät kuulu niihin.

Forensikon asema työssään muistuttaa tekniseltä kannalta hieman hyökkääjää, joka on saanut tietokonelaitteen haltuunsa.

Tietosuojasäädökset rajoittavat nykyään ratkaisevasti forensiikan mahdollisuuksia tutkia rikosten jälkiä.

Kun forensikko tutkii käyttäjän selaimen tallentamia tietoja, hän työskentelee eksplisiittisten jälkien parissa.

Jos PDF-tiedoston editori on tallentaessa rämettänyt otsikkotiedot niin, ettei se pysty enää avaamaan tiedostoa, tiedoston datasta on tullut jäännöstietoa.

Vaikka käyttöjärjestelmä ei pysty löytämään mitään sovellusta, jolla tietyn tiedoston saisi avatuksi, kyseessä ei silti ole jäännöstieto.

Forensikko on voimaton salatun tiedoston edessä.

Jäännöstieto voi olla forensikon näkökulmasta erityisen hyödyllistä.