Epäoleellinen integraali¶
Edellä integraali määriteltiin vain rajoitetulla välillä [a,b] määritellylle rajoitetulle (yleensä paloittain jatkuvalle) fuktiolle. Yleistämme nyt tätä määritelmää myös tapauksiin, joissa
- integroimisväli on rajoittamaton (a=−∞ tai b=∞), tai
- funktio ei ole rajoitettu.
Näitä integraaleja kutsutaan yhteisesti epäoleellisiksi (improper).
Rajoittamaton integroimisväli¶
Lause.
Olkoon a>0 ja p reaaliluku. Tällöin epäoleellinen integraali
suppenee jos ja vain jos p>1.
Potenssifunktioiden integroituvuudessa välillä [a,∞) funktio 1x on siis rajatapaus. Vertaa tulosta funktioiden kuvaajiin.
Hajaantuvan integraalin arvo ei välttämättä ole ∞ tai −∞.
Esimerkki.
Esimerkiksi
jolla ei ole raja-arvoa, kun c→∞. Niinpä esimerkiksi
hajaantuu. Miten voit päätellä tämän jo kosinifunktion kuvaajasta?
Huomautus.
Selvissä tapauksissa voidaan käyttää merkintää
Esimerkiksi
Rajoittamaton funktio¶
Lause.
Olkoon a>0 ja p∈R. Tällöin epäoleellinen integraali
suppenee jos ja vain jos p<1.
Esimerkki.
Suppeneeko vai hajaantuuko ∫21dx(x−2)2?
Integroimisvälin jako osiin¶
Jos integroimisväli on (−∞,∞), tai on useampia pisteitä, joiden ympäristöissä f on rajoittamaton, on integroimisväli jaettava osiin siten, että saadaan epäoleelliset integraalit I1,I2,…,In, joissa on vain joko määritelmän mukainen rajoittamattoman välin tai rajoittamattoman funktion tapaus. Määritellään, että funktion f integraali I suppenee, jos jokainen Ii suppenee. Tällöin asetetaan
Esimerkki.
Tutki epäoleellisten integraalien
- ∫∞0dxx2,
- ∫1−1dxx1/3,
- ∫∞−∞dx1+x2
suppenemista, ja laske arvo suppenevassa tapauksessa.
Huomautus.
Parittoman funktion epäoleellinen integraali pisteen 0 suhteen symmetrisen välin yli ei ole automaattisesti nolla, esimerkiksi
∫1−1dxx=∫0−1dxx+∫10dxx=−∞+∞.Tämä integraali siis hajaantuu, sillä sen osista ainakin toinen hajaantuu.
Analyysin peruslauseessa oletus funktion jatkuvuudesta koko suljetulla ja rajoitetulla välillä on oleellinen. Esimerkiksi huolimattomasti voisimme laskea
∫1−1dxx2!=−/1−11x=−(1+1)=−2.Tämän laskun tulos on selvästi virheellinen jo siksi, että integroitava funktio on positiivinen kaikilla x≠0.
Seuraavia vertailuperiaatteita voidaan käyttää epäoleellisen integraalin suppenevuuden tai hajaantuvuuden tutkimiseen.
Lause.
Olkoon −∞≤a<b≤∞ ja oletetaan, että jatkuville funktioille f(x) ja g(x) pätee 0≤f(x)≤g(x) aina, kun f(x) ja g(x) on määritelty. Tällöin
- jos ∫bag(x)dx suppenee, niin ∫baf(x)dx suppenee,
- jos ∫baf(x)dx hajaantuu, niin ∫bag(x)dx hajaantuu.
Kohtaa 1 kutsutaan majoranttiperiaatteeksi ja kohtaa 2 minoranttiperiaatteeksi.
Minoranttiperiaate sanoo siis, että jos pienemmän funktion integraali hajaantuu, niin silloin suuremmankin funktion integraali hajaantuu. Kääntäen majoranttiperiaatteen mukaan, jos suuremman funktion integraali suppenee, niin silloin myös pienemmän funktion integraali suppenee (vertaa kuvaan funktioiden 1xp kuvaajista eri luvuilla p). Tässä on huomattava, että tutkittavien funktioiden täytyy olla ei-negatiivisia. Esimerkiksi f(x)=−1/x≤1/x2=g(x) välillä x∈[1,∞), mutta ∫∞1f(x)dx hajaantuu, vaikka ∫∞1g(x)dx suppenee.
Esimerkki.
Tutki epäoleellisten integraalien
- ∫∞1dx√x+x3
- ∫∞0dx1+√x
suppenemista.