Loading [MathJax]/jax/output/CommonHTML/jax.js
This course has already ended.

Separoituva yhtälö

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälöä sanotaan separoituvaksi (separable), jos se on muotoa .. _kaav-separyhtalo:

y(x)=f(x)g(y(x)).

Jos g(y(x))0, niin separoituva voidaan kirjoittaa muodossa

y(x)g(y(x))=f(x),

joten integroimalla

y(x)g(y(x))dx=f(x)dx+C.

Tehdään vasemmalle puolelle muuttujanvaihto y=y(x), jolloin päädytään kaavaan

dyg(y)=f(x)dx+C.

Funktio y voidaan nyt (yrittää) ratkaista tästä yhtälöstä integroimalla. Lisäksi erikoisratkaisuja ovat vielä vakiofunktiot y(x)=a, missä luku a on funktion g nollakohta.

Käytännössä jokaista vastaan tulevaa separoituvaa yhtälöä kohti edellinen kaava ”johdetaan” kirjoittamalla ensin

dydx=f(x)g(y).

Tässä kerrotaan symbolilla dx aivan kuin se olisi luku ja siirretään kirjaimen y esiintymät vasemmalle ja kirjaimen x esiintymät oikealle (separointi), jolloin saadaan

dyg(y)=f(x)dx.

Tämä integroidaan puolittain:

dyg(y)=f(x)dx+C.

Huomautus.

Separoituviin yhtälöihin liittyvässä kaavassa ja yleisestikin differentiaaliyhtälöiden yhteydessä integroimisvakio kirjoitetaan näkyviin ja merkintä f(x)dx tarkoittaa yhtä (mitä tahansa) funktion f integraalifunktiota. Vertaa huomautukseen puolittain integroinnista.

Esimerkki.

Ratkaise differentiaaliyhtälö y=x2y3.

Ratkaisu.

Kyseessä on separoituva differentiaaliyhtälö, jossa f(x)=x2 ja g(y)=y3. Kirjoitetaan separointia varten dydx=x2y3, jolloin ratkaisut toteuttavat

dyy3=x2dx+C121y2=13x3+C.

Täten yleiseksi ratkaisuksi saadaan

y(x)=±12C23x3=±1C23x3,

missä C=2C. Lisäksi erikoisratkaisuna saadaan y(x)=0.

Esimerkiksi alkuehdolla y(1)=3 (siis C=79) saadaan ratkaisu

y(x)=376x3,

missä y on määritelty, kun x<376.

Esimerkki.

Tarkastellaan populaation kokoa x(t) ajan t funktiona. Derivaatta x(t) kuvaa koon muutosnopeutta. Toisin sanoen pienillä Δt>0 on

x(t)x(t+Δt)x(t)Δt=koon muutosaikaväli.

Usein hyvä perusoletus on, että muutosnopeus x(t) on suoraan verrannollinen populaation kokoon, eli

x(t)=kx(t).

Siis esimerkiksi populaation kasvettua kooltaan kaksinkertaiseksi, sen kasvunopeus on myös kaksinkertaistunut. Ratkaistaan tämä yhtälö separoimalla, jolloin

dxdt=kxdxx=kdt+Clnx=kt+C.

Kääntämällä luonnollisen logaritmifunktion saadaan yleiseksi ratkaisuksi

x(t)=ekt+C=eCekt=Cekt,

missä C=eC>0. Jos hetkellä t=0 populaation koko on x0, niin x(0)=Ce0=C=x0, joten

x(t)=x0ekt.

Populaation koko siis kasvaa eksponentiaalisesti, jos k>0 ja vähenee eksponentiaalisesti, jos k<0.

Esimerkki.

Merkitään radioaktiivisen näytteen radioaktiivisen isotoopin ydinten lukumäärää ajan t funktiolla N(t). Hajoavien ydinten lukumäärä aikayksikössä eli N(t) on suoraan verrannollinen ydinten lukumäärään, eli

N(t)=kN(t),

missä verrannollisuuskerroin k>0. Populaation kokoon liittyvän esimerkin mukaan

N(t)=N0ekt,

missä N0=N(0). Olkoon τ>0 vakio ja lasketaan lukumäärien N(t+τ) ja N(t) suhde.

N(t+τ)N(t)=N0ek(t+τ)N0ekt=ekτ

Huomataan, että suhde ei riipu alkuajanhetkestä t. Sovitaan, että τ on puoliintumisaika, jonka kuluessa aktiivisten ytimien lukumäärä puolittuu. Nyt

ekτ=12kτ=ln12=ln2τ=ln2k.

Vakiota k kutsutaan hajoamisvakioksi.

Esimerkki.

Erään maan väkiluku vuonna 2019 on 1 500 000. Oletetaaan, että maan oma väestö lisääntyy 4 % vuodessa ja tämän lisäksi vuosittain maahan muuttaa 50 000 asukasta. Selvitä maan väkiluku ajan funktiona. Mikä on väkiluku vuonna 2039?

Ratkaisu.

Merkitään väkilukua x(t) ajan t (vuosina, t=0 vuonna 2019) funktiona. On ratkaistava alkuarvotehtävä

x(t)=0,04x(t)+50 000,x(0)=1 500 000.

Voidaan kirjoittaa

dxdt=0,04(x(t)+1 250 000),

eli yhtälö on separoituva ja

dxx+1 250 000=0,04dt+Cln(x+1 250 000)=0,04t+C.

Ratkaistaan tästä funktio x yleisessä muodossa

x(t)=e0,04t+C1 250 000=Ce0,04t1 250 000.

Alkuehdosta saadaan x(0)=C1 250 000=1 500 000, joten C=2 750 000. Niinpä väkiluku ajan t funktiona on

x(t)=2 750 000e0,04t1 250 000

ja vuonna 2039 väkiluku on x(20)4 870 000.

Esimerkki.

Ratkaistaan johdannon esimerkistä löytyvä differentiaaliyhtälö, eli

dTdt=k(TT0).

Havaitaan, että tämä separoituu, jolloin

dTTT0=kdt+Cln|TT0|=kt+C|TT0|=Cekt,

missä C=eC. Täten

T=T0±Cekt=T0+Cekt,

missä C=±C=±eC.

Yleisen ratkaisun termi Cekt0, kun t, eli kappaleen lämpötila lähestyy lämpökylvyn lämpötilaa ajan kuluessa, kuten pitääkin. Lisäksi jos kappale on aluksi ympäristöä lämpimämpi eli T(0)T0>0, niin C>0 ja lämpötila T(t) vähenee kohti raja-arvoaan T0. Jos kappale on aluksi ympäristöä kylmempi eli T(0)T0<0, niin C<0 ja lämpötila T(t) kasvaa kohti raja-arvoaan T0. Oheisessa kuvassa ratkaisu kahdella erimerkkisellä parametrin C arvolla.

Erikoisratkaisuun T(t)=T0 päädytään silloin, kun T(0)T0=0, toisin sanoen jos kappaleella on alussa sama lämpötila kuin ympäristöllä.

../_images/diffyhtseparoituvaesim.svg
Posting submission...