- MAT-01530
- 5. Todennäköisyysjakaumia
- 5.2 Binomijakauma
Binomijakauma¶
Palataan sitten tutkimaan tärkeimpiä diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia. Niistä ensimmäinen muodostuu seuraavan Bernoullin kokeen toistona. Oletetaan, että satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot (koodattuna) ovat 0 ja 1, eli tarkastelun kohteena oleva tapahtuma joko ei realisoidu tai realisoituu. Ensimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan myös epäonnistumiseksi ja jälkimmäistä onnistumiseksi. Kiinnitetään onnistumisen todennäköisyydeksi p, jolloin epäonnistumisen todennäköisyys on 1 - p.
Määritelmä 5.2.1
Diskreetti satunnaismuuttuja X noudattaa Bernoullin jakaumaa (Bernoulli distribution) parametrilla p, X \sim \Ber(p), jos sen otosavaruus \Omega = \{0, 1\} ja tiheysfunktio
Bernoullin jakauman kuvaama satunnaiskoe voidaan yleistää toistamalla sitä n kertaa siten, että jokainen toisto on toisista riippumaton. Onnistumisien lukumäärä tässä n-toistokokees-sa on uusi diskreetti satunnaismuuttuja X, jonka mahdolliset arvot ovat kokonaislukuja 0,1,\ldots,n. Siihen liittyvät alkeistapaukset ovat nollista ja ykkösistä koostuvia jonoja, joissa on x kappaletta onnistumisia ja n - x kappaletta epäonnistumisia jossakin järjestyksessä. Koska onnistumisen todennäköisyys on p ja toistot ovat riippumattomia toisistaan, yksittäinen alkeistapaus realisoituu todennäköisyydellä p^{x}(1 - p)^{n - x}. Vaihtoehtoja alkeistapahtumiksi, joihin liittyy x onnistumista, on \binom{n}{x} erilaista, joten
Määritelmä 5.2.2
Diskreetti satunnaismuuttuja X noudattaa binomijakaumaa (binomial distribution) parametrein n ja p, X\sim\Bin(n,p), jos sen otosavaruus
ja tiheysfunktio
Binomijakauman tiheysfunktion f arvoja f(x) = b(x; n, p) otosavaruuden pisteissä sanotaan binomitodennäköisyyksiksi. Käyttämällä binomikaavaa
binomitodennäköisyyksiin saadaan
Satunnaismuuttujan X\sim\Bin(n,p) kertymäfunktio on
missä \lfloor x\rfloor = \max\{n \in \Z : n \leq x\} on suurin kokonaisluku n, jolle n \leq x. Taulukoista löytyy ja valmisohjelmilla (Matlab, R) voi laskea binomijakautuneen muuttujan kertymäfunktion ja sen käänteisfunktion arvoja.
Lause 5.2.3
Jos satunnaismuuttuja X\sim\Bin(n,p), niin sen momentit generoiva funktio M(t)=(pe^t+1-p)^n, odotusarvo
ja varianssi
Satunnaismuuttujan X momentit generoivaksi funktioksi saadaan binomikaavan avulla
kuten väitettiin. Nyt
jolloin
ja
Esimerkki 5.2.4
Tavallista kolikkoa heitetään 5 kertaa. Tuloksena saatujen kruunujen lukumäärää kuvaava satunnaismuuttuja X noudattaa binomijakaumaa parametrein n=5 ja p=0{,}5, eli X \sim \Bin(5, 0{,}5) tiheysfunktionaan
Esimerkki 5.2.5
Erään tuottajan transistoreista 5~\% on viallisia. Asiakas ostaa 6 transistoria ja kuvaa viallisten laitteiden lukumäärää otoksessaan satunnaismuuttujalla X. Laske todennäköisyys sille, että asiakas saa
- yksi tai kaksi viallista transistoria,
- vähintään yhden viallisen transistorin.
Kyseessä on 6-toistokoe, jossa onnistumisen, eli viallisen transistorin saamisen todennäköisyys yksittäisellä toistolla on 0{,}05. Täten satunnaismuuttuja X\sim\Bin(6, 0{,}05) tiheysfunktionaan
Todennäköisyys sille, että asiakas saa yhden tai kaksi viallista transistoria on
P(1 \leq X \leq 2) = \binom{6}{1}\cdot0{,}05\cdot0{,}95^5+\binom{6}{2}\cdot0{,}05^2\cdot0{,}95^4\approx0{,}2627.Matlabin komennot
binopdf
jabinocdf
laskevat binomijakauman tiheys- ja kertymäfunktioiden arvoja, jolloin edelliset voitaisiin laskea myös komennoillasum(binopdf([1 2], 6, 0.05))
tai
binocdf(2, 6, 0.05) - binocdf(0, 6, 0.05)
R-ohjelman vastaavat komennot tiheys- ja kertymäfunktioille ovat
dbinom
japbinom
, ja ratkaisu saataisiin laskulladbinom(1, 6, 0.05) + dbinom(2, 6, 0.05)
tai
pbinom(2, 6, 0.05) - pbinom(0, 6, 0.05)
Todennäköisyys sille, että asiakas saa vähintään yhden viallisen transistorin on
P(X\geq1)=1-P(X<1)=1-P(X=0)=1-0{,}95^6\approx0{,}2649,ja samaan tulokseen päästään Matlab-komennolla
1 - binopdf(0, 6, 0.05)
tai R-komennolla
1 - dbinom(0, 6, 0.05)