Processing math: 2%
This course has already ended.

Lineaarinen approksimaatio

Määritelmän mukaan pisteessä a derivoituvalle funktiolle f derivaatta

f(a)=lim

eli toisin kirjoitettuna

\lim_{h\to0}\left(\frac{f(a+h)-f(a)}{h}-f'(a)\right)=0.

Merkitään sulkulauseketta parametrista h riippuvalla luvulla \varepsilon(h),

\varepsilon(h)=\frac{f(a+h)-f(a)}{h}-f'(a),

ja ratkaistaan tästä f(a+h).

\underbrace{f(a+h)}_{\text{tarkka arvo}}=\underbrace{f(a)+f'(a)h}_{\text{arvio}}+\underbrace{h\varepsilon(h)}_{\text{virhe}},

missä \varepsilon(h) on funktio, jolle \varepsilon(h)\to0, kun h\to0. Tätä esitystä kutsutaan funktion f differentiaalikehitelmäksi pisteessä a. Päättely voidaan kääntää myös toiseen suuntaan, eli differentiaalikehitelmästä seuraa derivoituvuus.

Lause.

Funktio f : (c,d)\to\mathbb R on derivoituva pisteessä a\in(c,d) jos ja vain jos on löydetään sellainen reaaliluku A ja funktio \varepsilon : \mathbb R\to\mathbb R, että \lim\limits_{h\to0}\varepsilon(h)=0 ja

f(a+h)=f(a)+Ah+h\varepsilon(h)

kaikilla (itseisarvoltaan pienillä) reaaliluvuilla h\in\mathbb R. Tämän toteutuessa A=f'(a).

Jättämällä virhetermin h\varepsilon(h) pois funktion f differentiaalikehitelmästä saadaan arvio funktion arvolle pisteessä a + h.

f(a+h)\approx f(a)+f'(a)h,

tai merkitsemällä x=a+h

f(x)\approx f(a)+f'(a)(x-a).

Tässä oikean puolen lauseke

T(x)=f(a)+f'(a)(x-a)

määrittelee funktion, jonka kuvaaja on funktion f kuvaajan pisteeseen (a,f(a)) piirretty tangenttisuora (vertaa aiempaan yhtälöön). Funktiota T(x) kutsutaan funktion f lineaariseksi approksimaatioksi (arvioksi), tangenttiapproksimaatioksi ja linearisoinniksi pisteessä a. Lineaarisessa arviossa f(x) \approx T(x) tehty virhe on

f(x)-T(x)=h\epsilon(h),

ja virhe suhteessa etäisyyteen h pisteestä a on

\frac{h\epsilon(h)}{h}=\epsilon(h)\to0,

kun h \to 0. Lähellä pistettä a approksimaation virhe on siis suhteellisesti hyvin pieni ja funktion f kuvaaja näyttää likimain tangenttisuoraltaan y=f(a)+f'(a)(x-a).

../_images/derivaattalineaarinenapproksimaatio.svg

Nimitys ”lineaarinen arvio” juontuu siitä, että funktio L : \mathbb R\to\mathbb R, L(h)=f'(a)h on lineaarinen (vertaa vektoriavaruuksien lineaarikuvauksiin), ja siitä että arvio voidaan kirjoittaa vakion ja lineaarikuvauksen summana f(a+h)\approx f(a)+L(h).

Esimerkki.

Arvioi lukua \displaystyle\sqrt{4{,}3} sopivalla lineaarisella approksimaatiolla.

Ratkaisu.

Käytetään funktion f(x)=\sqrt{x} lineaarista arviota pisteessä 4. Idea on, että funktioiden f ja f' arvot on helppo laskea pisteessä 4, ja niitä käyttäen saadaan yksinkertainen arvio funktion f arvolle pisteessä 4{,}3=4+0{,}3. Nyt f'(x)=(2\sqrt{x})^{-1}, joten f(4) = 2 ja f'(4)=\frac{1}{4}, ja edelleen

\sqrt{4{,}3}=f(4+0{,}3)\approx f(4)+f'(4)\cdot(4{,}3-4)=2+\frac14\cdot0{,}3=2{,}075.

Vertaamalla tätä laskimen antamaan tarkempaan likiarvoon \sqrt{4{,}3}\approx2{,}073644135 nähdään, että lineaarisen approksimaation kaksi ensimmäistä desimaalia ovat oikein.

Määritelmä.

Suureen suhteellinen virhe on

\text{suhteellinen virhe}=\left|\frac{\text{virhe}}{\text{tarkka arvo}}\right|.

Edellisessä esimerkissä suhteellinen virhe on

\left|\frac{\displaystyle\sqrt{4{,}3}-2{,}075}{\displaystyle\sqrt{4{,}3}}\right|\approx0{,}0007=0{,}07\ \%.

Lineaarisen arvion käyttö on järkevää vain silloin, kun |h| on ”pieni”. Esimerkiksi edellisen esimerkin approksimaatiota käyttäen arvio luvulle \sqrt{2} olisi

\sqrt{2}=f(4-2)\approx f(4)+f'(4)\cdot(4-2)=2+\frac14\cdot(-2)=1{,}5,

missä on jo 6\ \% virhe.

Käytännössä lineaarista arviota voidaan hyödyntää mittausvirheiden vaikutusten arvioimisessa. Jos suureen arvoksi mitataan x ja mittauksessa tehdään virhe \Delta x, niin suureen oikea arvo on x+\Delta x. Mikäli tätä virheellistä arvoa käytetään laskuissa funktion f syötteenä, se aiheuttaa virheen \Delta f = f(x + \Delta x) - f(x) lopputuloksessa. Toisaalta funktion f linearisoinnin avulla voidaan kirjoittaa

f(x+\Delta x)\approx f(x)+f'(x)\Delta x,

jolloin

\Delta f=f(x+\Delta x)-f(x)\approx f'(x)\Delta x.

Tässä yhteydessä todellista suhteellista virhettä arvioidaan usein mittaustuloksen avulla muodossa

\text{suhteellinen virhe}\approx\left|\frac{\text{virhe}}{\text{mitattu arvo}}\right|,

jolloin suhteellinen virhe funktion f arvossa on likimain \left|\dfrac{\Delta f}{f(x)}\right|.

Esimerkki.

Ympyrän pinta-alan A(r) = \pi r^2 laskemiseksi mitataan sen sädettä.

  1. Mittaustulokseksi saadaan r = 32 \pm 2 mm. Arvioi ympyrän pinta-alaa ja sen virhettä.
  2. Säteen mittaamisessa tehdään korkeintaan 2\ \% suhteellinen virhe. Arvioi pinta-alan suhteellista virhettä.
Ratkaisu.
  1. Pinta-alan arvio on A(32) = \pi \cdot 32^2 \approx 3200. Säteen mittauksessa tehty virhe on mittausepätarkkuuden rajoissa, eli |\Delta r| \leq 2. Tämän vuoksi pinta-alaa laskettaessa tehty virhe on

    |\Delta A| \approx |A'(32)\Delta r| = 2\pi \cdot 32 \cdot |\Delta r| \leq 64\pi \cdot 2 \approx 400.

    Ympyrän pinta-ala on siis 3200 \pm 400 neliömillimetriä.

  2. Arvioidaan mittaustuloksen r suhteellista virhettä luvulla \left|\frac{\Delta r}{r}\right| \leq 0.02. Nyt pinta-alan suhteellinen virhe

    \left|\frac{\Delta A}{A}\right| \approx \left|\frac{A'(r)\Delta r}{A(r)}\right| = \left|\frac{2\pi r\Delta r}{\pi r^2}\right| = 2\left|\frac{\Delta r}{r}\right| \leq 2 \cdot 2\ \% = 4\ \%.
Posting submission...