Processing math: 2%
Tämä kurssi on jo päättynyt.

Lineaarinen approksimaatio

Määritelmän mukaan pisteessä a derivoituvalle funktiolle f derivaatta

f(a)=lim

eli toisin kirjoitettuna

\lim_{h\to0}\left(\frac{f(a+h)-f(a)}{h}-f'(a)\right)=0.

Merkitään sulkulauseketta parametrista h riippuvalla luvulla \varepsilon(h),

\varepsilon(h)=\frac{f(a+h)-f(a)}{h}-f'(a),

ja ratkaistaan tästä f(a+h).

\underbrace{f(a+h)}_{\text{tarkka arvo}}=\underbrace{f(a)+f'(a)h}_{\text{arvio}}+\underbrace{h\varepsilon(h)}_{\text{virhe}},

missä \varepsilon(h) on funktio, jolle \varepsilon(h)\to0, kun h\to0. Tätä esitystä kutsutaan funktion f differentiaalikehitelmäksi pisteessä a. Päättely voidaan kääntää myös toiseen suuntaan, eli differentiaalikehitelmästä seuraa derivoituvuus.

Lause.

Funktio f : (c,d)\to\mathbb R on derivoituva pisteessä a\in(c,d) jos ja vain jos on löydetään sellainen reaaliluku A ja funktio \varepsilon : \mathbb R\to\mathbb R, että \lim\limits_{h\to0}\varepsilon(h)=0 ja

f(a+h)=f(a)+Ah+h\varepsilon(h)

kaikilla (itseisarvoltaan pienillä) reaaliluvuilla h\in\mathbb R. Tämän toteutuessa A=f'(a).

Jättämällä virhetermin h\varepsilon(h) pois funktion f differentiaalikehitelmästä saadaan arvio funktion arvolle pisteessä a + h.

f(a+h)\approx f(a)+f'(a)h,

tai merkitsemällä x=a+h

f(x)\approx f(a)+f'(a)(x-a).

Tässä oikean puolen lauseke

T(x)=f(a)+f'(a)(x-a)

määrittelee funktion, jonka kuvaaja on funktion f kuvaajan pisteeseen (a,f(a)) piirretty tangenttisuora (vertaa aiempaan yhtälöön). Funktiota T(x) kutsutaan funktion f lineaariseksi approksimaatioksi (arvioksi), tangenttiapproksimaatioksi ja linearisoinniksi pisteessä a. Lineaarisessa arviossa f(x) \approx T(x) tehty virhe on

f(x)-T(x)=h\epsilon(h),

ja virhe suhteessa etäisyyteen h pisteestä a on

\frac{h\epsilon(h)}{h}=\epsilon(h)\to0,

kun h \to 0. Lähellä pistettä a approksimaation virhe on siis suhteellisesti hyvin pieni ja funktion f kuvaaja näyttää likimain tangenttisuoraltaan y=f(a)+f'(a)(x-a).

../_images/derivaattalineaarinenapproksimaatio.svg

Nimitys ”lineaarinen arvio” juontuu siitä, että funktio L : \mathbb R\to\mathbb R, L(h)=f'(a)h on lineaarinen (vertaa vektoriavaruuksien lineaarikuvauksiin), ja siitä että arvio voidaan kirjoittaa vakion ja lineaarikuvauksen summana f(a+h)\approx f(a)+L(h).

Esimerkki.

Arvioi lukua \displaystyle\sqrt{4{,}3} sopivalla lineaarisella approksimaatiolla.

Ratkaisu.

Määritelmä.

Suureen suhteellinen virhe on

\text{suhteellinen virhe}=\left|\frac{\text{virhe}}{\text{tarkka arvo}}\right|.

Edellisessä esimerkissä suhteellinen virhe on

\left|\frac{\displaystyle\sqrt{4{,}3}-2{,}075}{\displaystyle\sqrt{4{,}3}}\right|\approx0{,}0007=0{,}07\ \%.

Lineaarisen arvion käyttö on järkevää vain silloin, kun |h| on ”pieni”. Esimerkiksi edellisen esimerkin approksimaatiota käyttäen arvio luvulle \sqrt{2} olisi

\sqrt{2}=f(4-2)\approx f(4)+f'(4)\cdot(4-2)=2+\frac14\cdot(-2)=1{,}5,

missä on jo 6\ \% virhe.

Käytännössä lineaarista arviota voidaan hyödyntää mittausvirheiden vaikutusten arvioimisessa. Jos suureen arvoksi mitataan x ja mittauksessa tehdään virhe \Delta x, niin suureen oikea arvo on x+\Delta x. Mikäli tätä virheellistä arvoa käytetään laskuissa funktion f syötteenä, se aiheuttaa virheen \Delta f = f(x + \Delta x) - f(x) lopputuloksessa. Toisaalta funktion f linearisoinnin avulla voidaan kirjoittaa

f(x+\Delta x)\approx f(x)+f'(x)\Delta x,

jolloin

\Delta f=f(x+\Delta x)-f(x)\approx f'(x)\Delta x.

Tässä yhteydessä todellista suhteellista virhettä arvioidaan usein mittaustuloksen avulla muodossa

\text{suhteellinen virhe}\approx\left|\frac{\text{virhe}}{\text{mitattu arvo}}\right|,

jolloin suhteellinen virhe funktion f arvossa on likimain \left|\dfrac{\Delta f}{f(x)}\right|.

Esimerkki.

Ympyrän pinta-alan A(r) = \pi r^2 laskemiseksi mitataan sen sädettä.

  1. Mittaustulokseksi saadaan r = 32 \pm 2 mm. Arvioi ympyrän pinta-alaa ja sen virhettä.
  2. Säteen mittaamisessa tehdään korkeintaan 2\ \% suhteellinen virhe. Arvioi pinta-alan suhteellista virhettä.
Ratkaisu.
Palautusta lähetetään...