- MAT-04601
- 8. Joukko-opin, logiikan ja todistamisen perusteita
- 8.5 Joukko-operaatiot
Joukko-operaatiot¶
Määritelmä.
Joukkojen A ja B yhdiste (union) A∪B, leikkaus (intersection) A∩B ja erotus A∖B määritellään asettamalla
Joukot A ja B ovat erillisiä eli pistevieraita (disjoint), jos joukoilla ei ole yhteisiä alkioita, eli A∩B=∅. Jos A⊂E, niin joukon A komplementti (complement) ¯A perusjoukon E suhteen on
Joukkojen laskutoimituksia voidaan havainnollistaa Vennin kaavioiden avulla seuraavasti.
Esimerkki.
Jos A={0,2,3,4} ja B={1,2}, niin
A∪B={0,1,2,3,4}A∖B={0,3,4}A∩B={2}A∖Z=∅.Jos A=(1,3] ja B=(2,5), niin
A∪B=(1,5)A∖B=(1,2]A∩B=(2,3]R∖A=(−∞,1]∪(3,∞).
Joukko-operaatiot voivat liittyä toisiinsa monin tavoin, ja sama joukko voidaan esittää usealla eri tavalla annettujen joukkojen laskutoimituksen tuloksena. Muista, että joukkojen samuus osoitetaan kahdessa osassa, tai vaihtoehtoisesti ekvivalenssiketjun avulla!
Lause.
A∖B=A∩¯B.
Vakuuttaudu ensin tuloksesta Vennin kaavion avulla. Joukko-operaatioiden määritelmiin perustuva todistus voidaan muotoilla seuraavasti.
Tämä ekvivalenssi perustelee sen, että loogiset seuraukset x∈A∖B⇒x∈A∩¯B ja x∈A∩¯B⇒x∈A∖¯B ovat voimassa. Täten A∖B⊆A∩¯B ja A∩¯B⊆A∖B, eli A∖B=A∩¯B ◻
Joukko-operaatioiden määritelmät nojaavat hyvin vahvasti loogisten konnektiivien varaan, ja tästä syystä monia lauselogiikan päättelysääntöjä vastaa samankaltainen joukko-opin tulos. Joukkojen yhdiste käyttäytyy kuin disjunktio ∨ (tai), leikkaus kuin konjunktio ∧ (ja), sekä komplementti kuten negaatio ¬.
Lause.
Olkoot A, B ja C joukkoja. Tällöin seuraavat yhtäsuuruudet ja ekvivalenssit ovat voimassa.
- ¯¯A=A (kaksoiskomplementin laki)
- A∪B=B∪A ja A∩B=B∩A (vaihdantalait)
- A∪(B∪C)=(A∪B)∪C ja A∩(B∩C)=(A∩B)∩C (liitäntälait)
- A∩(B∪C)=(A∩B)∪(A∩C) ja A∪(B∩C)=(A∪B)∩(A∪C) (osittelulait)
- ¯A∪B=¯A∩¯B ja ¯A∩B=¯A∪¯B (de Morganin lait)
- A=B⇔A⊆B∧B⊆A (joukkojen samuus)
- A⊆B⇔¯B⊆¯A (kontrapositiolaki)
Väitteiden todistukset palautuvat suoraviivaisesti logiikan päättelysääntöihin. Kirjoitetaan esimerkiksi ensimmäisen osittelulain todistukseen liittyvä ekvivalenssiketju. Pohdi mitkä välivaiheet perustellaan joukko-operaatioiden määritelmillä ja mitkä loogisilla päättelysäännöillä.
Joukkoon A∩(B∪C) liittyvä Vennin kaavio voidaan piirtää kuten alla.
◻
Huomautus.
Vastaavasti kuin lauselogiikan konnektiiveille ∨ ja ∧, myös useamman kuin kahden joukon yhdiste ja leikkaus voidaan merkitä ilman sulkuja. Tämä on perusteltua liitäntälakien
vuoksi.
Esimerkki.
Ilmaise joukot A∪(¯A∩B) ja (A∖B)∪(A∩B)∪(B∖A) mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa.
Ensimmäisen joukon tapauksessa sovelletaan osittelulakia, jolloin
missä A∪¯A=E on perusjoukko, jonka suhteen komplementti määritellään. Koska perusjoukko sisältää kaikki mahdolliset alkiot, leikkaus sen kanssa ei muuta käsiteltävää joukkoa.
Toista joukkoa varten muistetaan, että A∖B=A∩¯B ja sovelletaan osittelulakia kahdesti.
Joukon yhdiste komplementtinsa kanssa on edelleen koko perusjoukko, joka sievenee helposti laskuissa.