Processing math: 37%
This course has already ended.

Similaariset matriisit ja diagonalisointi

Matriisin ominaisarvojen tunteminen kertoo paljon sen ominaisuuksista. Niiden kautta saadaan myös tarkasteltua erisuuria, mutta samankaltaisia matriiseja. Ajatuksena on, että suuri osa tällaisten matriisien ominaisuuksista on samoja, mutta toinen niistä on laskennallisesti helpommin käsiteltävissä. Esimerkkejä mukavista matriiseista ovat ainakin ylä- ja alakolmiomatriisit, sekä niiden yhdistelmänä diagonaalimatriisit.

Määritelmä.

Olkoot A ja B samankokoisia neliömatriiseja. Matriisit A ja B ovat similaarisia, jos löytyy kääntyvä matriisi P, jolle P1AP=B. Jos A ja B ovat similaarisia, niin merkitään AB. Matriisia B kutsutaan joskus matriisin A similaarisuusmuunnokseksi ja matriisia P muunnosmatriisiksi.

Matriisien similaarisuus käyttäytyy tietyiltä osin kuten yhtäsuuruuskin.

Lause.

Olkoot A, B ja C samankokoisia neliömatriiseja. Tällöin seuraavat väitteet ovat voimassa.

  1. AA.
  2. Jos AB, niin BA.
  3. Jos AB ja BC, niin AC.
Todistus.

Lause.

Olkoot A ja B samankokoisia neliömatriiseja, sekä AB. Tällöin

  1. det,
  2. A on kääntyvä täsmälleen silloin, kun B on kääntyvä,
  3. \operatorname{rank}(A) = \operatorname{rank}(B),
  4. matriiseilla A ja B on samat ominaisarvot.
Todistus.

Erityisen mukavia ovat matriisit, jotka ovat similaarisia diagonaalimatriisin kanssa. Tämä on niin tärkeä ominaisuus, että sille annetaan oma nimitys.

Määritelmä.

Neliömatriisia A kutsutaan diagonalisoituvaksi, jos se on similaarinen diagonaalimatriisin kanssa.

Ominaisarvojen avulla matriisin diagonalisoituvuus on helposti tarkistettavissa.

Lause.

n \times n-neliömatriisi A on diagonalisoituva täsmälleen silloin, kun sillä on n lineaarisesti riippumatonta ominaisvektoria. Tällöin

\begin{split}A = \begin{bmatrix} \mathbf{v}_1 & \mathbf{v}_2 & \cdots & \mathbf{v}_n \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \lambda_1 & & & \\ & \lambda_2 & & \\ & & \ddots & \\ & & & \lambda_n \end{bmatrix} \begin{bmatrix} \mathbf{v}_1 & \mathbf{v}_2 & \cdots & \mathbf{v}_n \end{bmatrix}^{-1},\end{split}

missä \mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_n ovat matriisin A lineaarisesti riippumattomat ominaisvektorit ja diagonaalialkiot \lambda_1, \lambda_2, \ldots, \lambda_n niihin liittyvät ominaisarvot.

Todistus.

Diagonalisoituvalle matriisille A siis muunnosmatriisi P muodostuu lineaarisesti riippumattomista ominaisvektoreista ja itse diagonaalimatriisi D vastaavuusjärjestykseen asetetuista ominaisarvoista. Tällaista similaarisuusmuunnosta kutsutaan matriisin A ominaisarvohajotelmaksi

A = V\Lambda V^{-1},

missä V = P ja \Lambda = D.

Esimerkki.

Diagonalisoi matriisi A=\begin{bmatrix} -1 & 0 & 1\\ 3 & 0 & -3\\ 1 & 0 & -1 \end{bmatrix}.

Ratkaisu.

Diagonalisoinnin avulla voidaan laskea helposti matriisin korkeita potensseja.

Lause.

Jos matriisi P diagonalisoi matriisin A diagonaalimatriisiksi D, niin

A^k=PD^kP^{-1}

ja

\begin{split}D^k=\begin{bmatrix} \lambda_1^k & & &\\ & \lambda_2^k & &\\ & & \ddots & \\ & & & \lambda_n^k \end{bmatrix}\end{split}

aina, kun k on positiivinen kokonaisluku.

Todistus.

Huomautus.

Edellä esitelty matriisin diagonalisoiminen onnistuu ainoastaan tilanteessa, jossa lineaarisesti riippumattomia ominaisvektoreita on yhtä monta kuin matriisissa A sarakkeita. Yleensä vastaan tuleva matriisi ei ole diagonalisoituva (ainakaan reaalisena). Jokainen neliömatriisi on kuitenkin mahdollista muuntaa Jordanin kanoniseen muotoon, joka imitoi mahdollisimman läheisesti ominaisarvohajotelmaa.

Posting submission...