- MATH.APP.120
- 2. Kompleksiluvut
- 2.8 Sovellus: vaihtovirtapiirien mallintaminen
Sovellus: vaihtovirtapiirien mallintaminen¶
Vaihtovirtapiirissä kulkee ajasta t riippuva virta
missä I_0 on virran maksimiarvo eli amplitudi ja \omega värähtelyn kulmanopeus. Piirin jännite riippuu sen resistanssista R (vastus), kapasitanssista C (kondensaattori) ja induktanssista L (käämi). Oletetaan ensin, että piirissä on vain yksi näistä komponenteista, jolloin sähkömagnetismin lakien avulla jännitteeksi voidaan johtaa
Jokaisessa tapauksessa sinifunktio toimii lausekkeelle \omega t + \varphi, missä lukua \varphi kutsutaan jännitteen vaihekulmaksi. Pelkän vastuksen aiheuttaman vaihtojännitteen sanotaan olevan samassa vaiheessa kuin virta, sillä niiden vaihekulmat ovat samat. Kondensaattori myöhäistää jännitteen värähtelyä verrattuna virtaan, ja tällöin vaihe-ero on -\frac{\pi}{2}. Vastaavasti käämi aikaistaa jännitettä suhteessa virtaan, eli vaihe-ero on \frac{\pi}{2}. Seuraavat kuvaajat havainnollistavat kutakin jännitettä suhteessa harmaalla piirrettyyn vaihtovirtaan.
Eulerin kaavan mukaan \sin(\omega t) on myös kompleksiluvun e^{\iu\omega t} imaginaariosa:
Eri komponenttien aiheuttamat jännitteetkin voidaan siis muotoilla samoin. Koska on voimassa e^{-\iu \frac{\pi}{2}}=-\iu ja e^{\iu \frac{\pi}{2}}=\iu, niin
Määritellään resistiivinen, kapasitatiivinen ja induktiivinen impedanssi
sekä kompleksinen impedanssi
Tällöin kussakin edellisistä tapauksista jännite voidaan esitettää muodossa
missä X viittaa tunnukseen R, C tai L, ja kaikki komponentit sisältävässä RLC-piirissä kokonaisjännite on
Koska piirin vastus R = \re Z > 0, kompleksiluku Z sijaitsee imaginaariakselin oikealle puolelle jäävässä puolitasossa. Tällöin luvulla Z on napakoordinaattiesitys Z = |Z|e^{\iu\varphi}, missä
Niinpä RLC-piirin kokonaisjännite on
Jännitteen vaihekulma \varphi on siis piirin kompleksisen impedanssin argumentti. Lisäksi skaalauskertoimena toimivaa itseisarvoa
kutsutaan LCR-piirin impedanssiksi.