- MATH.APP.160
- 5. Lukujonot ja sarjat
- 5.5 Vuorottelevat sarjat ja itseinen suppeneminen
Vuorottelevat sarjat ja itseinen suppeneminen¶
Tähän asti käsiteltyjen positiivitermisten sarjojen yleistäminen on itse asiassa yksinkertaisempaa kuin voisi kuvitella. Lähdetään liikkeelle sarjasta, jonka termit ovat vuorotellen positiivisia ja negatiivisia.
Määritelmä 5.5.1
Sarja on vuorotteleva, jos sen termit ovat vuorotellen positiivisia ja negatiivisia. Toisin sanoen vuorotteleva sarja on oleellisesti muotoa
missä ak>0 kaikilla k∈N.
Palauttaaksesi tehtäviä sinun pitää rekisteröityä ja ilmoittautua kurssin etusivulla.
Tehtävä 1
Vuorotteleville sarjoille on käytössä seuraava Leibnizin testi, joka antaa myös arvion sarjan jäännöstermille Rn.
Lause 5.5.2 (Leibnizin testi)
Jos vuorottelevalle sarjalle on voimassa
- ak≥ak+1 kaikilla k ja
- limk→∞ak=0,
niin sarja suppenee. Jäännöstermille on voimassa arvio |Rn|≤an+1.
Oletetaan, että sarja
toteuttaa oletukset. Olkoon n. osasumma
Tällöin kaikilla n≥1 on voimassa
ja
eli lukujono (S2n−1)∞n=1 on vähenevä ja lukujono (S2n)∞n=1 on kasvava. Tästä seuraa, että
Näin ollen kasvava lukujono (S2n)∞n=1 on rajoitettu ylhäältä osasummalla S1 ja vähenevä lukujono (S2n+1)∞n=1 on rajoitettu alhaalta osasummalla S2. Monotonisten jonojen peruslauseen nojalla kumpikin lukujono suppenee. Koska
suppenevat lukujonot (S2n)n∈N ja (S2n+1)n∈N kohti samaa lukua S ja tällöin myös
Jäännöstermin suuruutta voidaan nyt arvioida ylöspäin sen tiedon valossa, että lukujono (S2n−1)∞n=1 on vähenevä ja lukujono (S2n)∞n=1 on kasvava. Kaikille n≥1 on voimassa
ja
mikä todistaa väitteen.
Esimerkki 5.5.3
Vuorotteleva harmoninen sarja
suppenee, sillä
aina, kun k∈N ja
Esimerkki 5.5.4
Tutki vuorottelevan sarjan
suppenemista Leibnizin testillä.
Sarjan yleinen termi on ak=1√3k+1. Neliöjuuri on kasvava funktio, joten koska 3k+1<3(k+1)+1, niin
ja Leibnizin testin ensimmäinen kohta on tosi. Toisaalta,
joten myös toinen kohta on voimassa ja sarja suppenee Leibnizin testin nojalla.
Mikäli sarja ei ole positiiviterminen eikä vuorotteleva, voi olla vaikea sanoa suoraan, suppeneeko vai hajaantuuko kyseinen sarja. Mistä tahansa sarjasta voidaan kuitenkin muodostaa positiiviterminen sarja ottamalla itseisarvot sarjan jokaisesta termistä. Mikäli näin muodostettu sarja suppenee, sanotaan, että alkuperäinen sarja suppenee itseisesti (converges absolutely).
Määritelmä 5.5.5
Sarja ∞∑k=1ak suppenee itseisesti, jos sarja ∞∑k=1|ak| suppenee.
Itseinen suppeneminen on tärkeä käsite, sillä seuraavan tuloksen mukaan jokainen itseisesti suppeneva sarja suppenee. Toisin sanonen minkä tahansa sarjan suppenemista voidaan tutkia itseisen suppenemisen avulla.
Lause 5.5.6
Jos sarja suppenee itseisesti, niin se suppenee. Toisin sanoen jos ∞∑k=1|ak| suppenee, niin ∞∑k=1ak suppenee.
Oletetaan, että sarja ∞∑k=1|ak| suppenee. Koska
niin
aina, kun k∈N. Niinpä sarja ∞∑k=1(|ak|+ak) on positiiviterminen ja sillä on majoranttina sarja ∞∑k=12|ak|. Oletuksen mukaan tämä sarja kuitenkin suppenee, joten myös sarja ∞∑k=1(|ak|+ak) suppenee. Nyt sarja
voidaan esittään kahden suppenevan sarjan erotuksena, joten suppenevien sarjojen lineaarisuuden vuoksi se suppenee.
Käänteinen tulos ei ole voimassa, sillä esimerkiksi vuorotteleva harmoninen sarja suppenee, mutta sen itseisarvosarja on harmoninen sarja, joka hajaantuu. Tällaista sarjaa, joka suppenee, mutta ei suppene itseisesti, sanotaan ehdollisesti suppenevaksi (conditionally convergent).
Esimerkki 5.5.7
Suppeneeko ∞∑k=1(−1)kk2k?
Tutkitaan itseistä suppenemista suhdetestillä. Nyt
kun k→∞, joten kyseinen sarja suppenee itseisesti, ja siten suppenee.
Muokataan suhdetesti muotoon, jota voidaan käyttää suoraan kaikille, myös ei-positiivitermisille sarjoille.
Lause 5.5.8 (Suhdetesti)
Olkoon ∞∑k=1ak sarja ja olkoon
olemassa äärellisenä tai L=∞.
- Jos L<1, niin sarja suppenee itseisesti.
- Jos L>1, niin sarja hajaantuu.
Tapauksessa L=1 voi käydä kummin vain.