Processing math: 100%

Vuorottelevat sarjat ja itseinen suppeneminen

Tähän asti käsiteltyjen positiivitermisten sarjojen yleistäminen on itse asiassa yksinkertaisempaa kuin voisi kuvitella. Lähdetään liikkeelle sarjasta, jonka termit ovat vuorotellen positiivisia ja negatiivisia.

Määritelmä 5.5.1

Sarja on vuorotteleva, jos sen termit ovat vuorotellen positiivisia ja negatiivisia. Toisin sanoen vuorotteleva sarja on oleellisesti muotoa

k=1(1)k+1ak=a1a2+a3a4+a5

missä ak>0 kaikilla kN.

Et voi palauttaa tätä tehtävää

Palauttaaksesi tehtäviä sinun pitää rekisteröityä ja ilmoittautua kurssin etusivulla.

Palautusta lähetetään...
Palautuksen lähettämisessä arvosteluun tapahtui virhe eikä palautuskertoja kulunut. Voit yrittää vielä uudestaan. Tarkistathan internet-yhteytesi. Henkilökunnalle on ilmoitettu mikäli onglema on palvelussa.

Tehtävä 1

1 piste Sarja on aina vuorotteleva, jos

Vuorotteleville sarjoille on käytössä seuraava Leibnizin testi, joka antaa myös arvion sarjan jäännöstermille Rn.

Lause 5.5.2 (Leibnizin testi)

Jos vuorottelevalle sarjalle on voimassa

  1. akak+1 kaikilla k ja
  2. limkak=0,

niin sarja suppenee. Jäännöstermille on voimassa arvio |Rn|an+1.

Piilota/näytä todistus

Oletetaan, että sarja

k=1(1)k+1ak

toteuttaa oletukset. Olkoon n. osasumma

Sn=nk=1(1)k+1ak.

Tällöin kaikilla n1 on voimassa

S2(n+1)1=S2n1a2n+a2n+1S2n1a2n+a2n=S2n1

ja

S2(n+1)=S2n+a2n+1a2n+2S2n+a2n+2a2n+2=S2n,

eli lukujono (S2n1)n=1 on vähenevä ja lukujono (S2n)n=1 on kasvava. Tästä seuraa, että

S2n=S2n1a2nS2n1S1jaS2n+1=S2n+a2n+1S2nS2.

Näin ollen kasvava lukujono (S2n)n=1 on rajoitettu ylhäältä osasummalla S1 ja vähenevä lukujono (S2n+1)n=1 on rajoitettu alhaalta osasummalla S2. Monotonisten jonojen peruslauseen nojalla kumpikin lukujono suppenee. Koska

limn(S2n+1S2n)=limna2n+1=0,

suppenevat lukujonot (S2n)nN ja (S2n+1)nN kohti samaa lukua S ja tällöin myös

S=k=1(1)k+1ak.

Jäännöstermin suuruutta voidaan nyt arvioida ylöspäin sen tiedon valossa, että lukujono (S2n1)n=1 on vähenevä ja lukujono (S2n)n=1 on kasvava. Kaikille n1 on voimassa

|R2n1|=|SS2n1|=S2n1SS2n1S2n=(a2n)=a2n

ja

|R2n|=|SS2n|=SS2nS2n+1S2n=a2n+1,

mikä todistaa väitteen.

Tehtävää ladataan...

Esimerkki 5.5.3

Vuorotteleva harmoninen sarja

k=1(1)k+1k=112+1314+15

suppenee, sillä

ak=1k1k+1=ak+1

aina, kun kN ja

limkak=limk1k=0.

Esimerkki 5.5.4

Tutki vuorottelevan sarjan

k=1(1)k3k+1

suppenemista Leibnizin testillä.

Piilota/näytä ratkaisu

Sarjan yleinen termi on ak=13k+1. Neliöjuuri on kasvava funktio, joten koska 3k+1<3(k+1)+1, niin

3k+1<3(k+1)+1  13(k+1)+1<13k+1  ak+1<ak,

ja Leibnizin testin ensimmäinen kohta on tosi. Toisaalta,

limkak=limk13k+1=0,

joten myös toinen kohta on voimassa ja sarja suppenee Leibnizin testin nojalla.

Mikäli sarja ei ole positiiviterminen eikä vuorotteleva, voi olla vaikea sanoa suoraan, suppeneeko vai hajaantuuko kyseinen sarja. Mistä tahansa sarjasta voidaan kuitenkin muodostaa positiiviterminen sarja ottamalla itseisarvot sarjan jokaisesta termistä. Mikäli näin muodostettu sarja suppenee, sanotaan, että alkuperäinen sarja suppenee itseisesti (converges absolutely).

Määritelmä 5.5.5

Sarja k=1ak suppenee itseisesti, jos sarja k=1|ak| suppenee.

Itseinen suppeneminen on tärkeä käsite, sillä seuraavan tuloksen mukaan jokainen itseisesti suppeneva sarja suppenee. Toisin sanonen minkä tahansa sarjan suppenemista voidaan tutkia itseisen suppenemisen avulla.

Lause 5.5.6

Jos sarja suppenee itseisesti, niin se suppenee. Toisin sanoen jos k=1|ak| suppenee, niin k=1ak suppenee.

Piilota/näytä todistus

Oletetaan, että sarja k=1|ak| suppenee. Koska

|ak|={ak,jos ak0ak,jos ak0,

niin

0|ak|+ak|ak|+|ak|=2|ak|

aina, kun kN. Niinpä sarja k=1(|ak|+ak) on positiiviterminen ja sillä on majoranttina sarja k=12|ak|. Oletuksen mukaan tämä sarja kuitenkin suppenee, joten myös sarja k=1(|ak|+ak) suppenee. Nyt sarja

k=1ak=k=1((|ak|+ak)|ak|)=k=1(|ak|+ak)k=1|ak|

voidaan esittään kahden suppenevan sarjan erotuksena, joten suppenevien sarjojen lineaarisuuden vuoksi se suppenee.

Käänteinen tulos ei ole voimassa, sillä esimerkiksi vuorotteleva harmoninen sarja suppenee, mutta sen itseisarvosarja on harmoninen sarja, joka hajaantuu. Tällaista sarjaa, joka suppenee, mutta ei suppene itseisesti, sanotaan ehdollisesti suppenevaksi (conditionally convergent).

Esimerkki 5.5.7

Suppeneeko k=1(1)kk2k?

Piilota/näytä ratkaisu

Tutkitaan itseistä suppenemista suhdetestillä. Nyt

|ak+1||ak|=k+12k+1k2k=k+12k=12(1+1k)12<1,

kun k, joten kyseinen sarja suppenee itseisesti, ja siten suppenee.

Muokataan suhdetesti muotoon, jota voidaan käyttää suoraan kaikille, myös ei-positiivitermisille sarjoille.

Lause 5.5.8 (Suhdetesti)

Olkoon k=1ak sarja ja olkoon

L=limk|ak+1ak|

olemassa äärellisenä tai L=.

  1. Jos L<1, niin sarja suppenee itseisesti.
  2. Jos L>1, niin sarja hajaantuu.

Tapauksessa L=1 voi käydä kummin vain.

Piilota/näytä todistus
Sarja k=1|ak| on positiiviterminen, joten väite 1 seuraa suoraan aiemmasta suhdetestin versiosta. Kohdassa 2 sovelletaan samaa päättelyä kuin aiemmin sarjalle k=1|ak|, joten ei ole limn|an|=0. Siten ei myöskään ole limnan=0, joten sarja k=1ak hajaantuu.
Palautusta lähetetään...