- MATH.APP.210
- 4. Todennäköisyysjakaumia
- 4.2 Binomijakauma
Binomijakauma¶
Palataan sitten tutkimaan tärkeimpiä diskreettejä ja jatkuvia todennäköisyysjakaumia. Niistä ensimmäinen muodostuu seuraavan Bernoullin kokeen toistona. Oletetaan, että satunnaiskokeen tulosvaihtoehdot (koodattuna) ovat 0 ja 1, eli tarkastelun kohteena oleva tapahtuma joko ei realisoidu tai realisoituu. Ensimmäistä vaihtoehtoa kutsutaan myös epäonnistumiseksi ja jälkimmäistä onnistumiseksi. Kiinnitetään onnistumisen todennäköisyydeksi p, jolloin epäonnistumisen todennäköisyys on 1−p.
Määritelmä 4.2.1
Diskreetti satunnaismuuttuja X noudattaa Bernoullin jakaumaa (Bernoulli distribution) parametrilla p, X∼Ber(p), jos sen otosavaruus Ω={0,1} ja tiheysfunktio
Bernoullin jakauman kuvaama satunnaiskoe voidaan yleistää toistamalla sitä n kertaa siten, että jokainen toisto on toisista riippumaton. Onnistumisien lukumäärä tässä n-toistokokeessa on uusi diskreetti satunnaismuuttuja X, jonka mahdolliset arvot ovat kokonaislukuja 0,1,…,n. Siihen liittyvät alkeistapaukset ovat nollista ja ykkösistä koostuvia jonoja, joissa on x kappaletta onnistumisia ja n−x kappaletta epäonnistumisia jossakin järjestyksessä. Koska onnistumisen todennäköisyys on p ja toistot ovat riippumattomia toisistaan, yksittäinen alkeistapaus realisoituu todennäköisyydellä px(1−p)n−x. Vaihtoehtoja alkeistapahtumiksi, joihin liittyy x onnistumista, on (nx) erilaista, joten
Määritelmä 4.2.2
Diskreetti satunnaismuuttuja X noudattaa binomijakaumaa (binomial distribution) parametrein n ja p, X∼Bin(n,p), jos sen otosavaruus
ja tiheysfunktio
Binomijakauman tiheysfunktion f arvoja f(x)=b(x;n,p) otosavaruuden pisteissä sanotaan binomitodennäköisyyksiksi. Käyttämällä binomikaavaa
binomitodennäköisyyksiin saadaan
Satunnaismuuttujan X∼Bin(n,p) kertymäfunktio on
missä ⌊x⌋=max{n∈Z:n≤x} on suurin kokonaisluku n, jolle n≤x. Taulukoista löytyy ja valmisohjelmilla (Matlab, R) voi laskea binomijakautuneen muuttujan kertymäfunktion ja sen käänteisfunktion arvoja.
Lause 4.2.3
Jos satunnaismuuttuja X∼Bin(n,p), niin sen momentit generoiva funktio
sekä odotusarvo ja varianssi
Satunnaismuuttujan X momentit generoivaksi funktioksi saadaan binomikaavan avulla
kuten väitettiin. Nyt
jolloin
ja
Esimerkki 4.2.4
Tavallista kolikkoa heitetään 5 kertaa. Tuloksena saatujen kruunujen lukumäärää kuvaava satunnaismuuttuja X noudattaa binomijakaumaa parametrein n=5 ja p=0,5, eli X∼Bin(5,0,5) tiheysfunktionaan
Esimerkki 4.2.5
Erään tuottajan transistoreista 5 % on viallisia. Asiakas ostaa 6 transistoria ja kuvaa viallisten laitteiden lukumäärää otoksessaan satunnaismuuttujalla X. Laske todennäköisyys sille, että asiakas saa
- yksi tai kaksi viallista transistoria,
- vähintään yhden viallisen transistorin.
Kyseessä on 6-toistokoe, jossa onnistumisen, eli viallisen transistorin saamisen todennäköisyys yksittäisellä toistolla on 0,05. Täten satunnaismuuttuja X∼Bin(6,0,05) tiheysfunktionaan
Todennäköisyys sille, että asiakas saa yhden tai kaksi viallista transistoria on
P(1≤X≤2)=(61)⋅0,05⋅0,955+(62)⋅0,052⋅0,954≈0,2627.Matlabin komennot
binopdf
jabinocdf
laskevat binomijakauman tiheys- ja kertymäfunktioiden arvoja, jolloin edelliset voitaisiin laskea myös komennoillasum(binopdf([1 2], 6, 0.05))
tai
binocdf(2, 6, 0.05) - binocdf(0, 6, 0.05)
R-ohjelman vastaavat komennot tiheys- ja kertymäfunktioille ovat
dbinom
japbinom
, ja ratkaisu saataisiin laskulladbinom(1, 6, 0.05) + dbinom(2, 6, 0.05)
tai
pbinom(2, 6, 0.05) - pbinom(0, 6, 0.05)
Todennäköisyys sille, että asiakas saa vähintään yhden viallisen transistorin on
P(X≥1)=1−P(X<1)=1−P(X=0)=1−0,956≈0,2649.Matlab- ja R-komennot
1 - binopdf(0, 6, 0.05)
ja
1 - dbinom(0, 6, 0.05)
antavat saman tuloksen.