Loading [MathJax]/jax/output/CommonHTML/jax.js

Satunnaismuuttujan funktion odotusarvo

Satunnaismuuttujan X funktiona voidaan määritellä uusi muuttuja Y=h(X). Samoin uusi muuttuja voidaan muodostaa kahden tai useamman satunnaismuuttujan funktiona Y=h(X,Y). Näiden odotusarvot voidaan määrittää ilman, että tiedetään uuden muuttujan tiheysfunktiota.

Lause 3.2.1

Olkoon satunnaismuuttujan X otosavaruus ΩX ja tiheysfunktio f(x), sekä olkoon satunnaismuuttuja Y=h(X).

  1. Jos X on diskreetti, niin

    E(Y)=E(h(X))=xΩXh(x)f(x).
  2. Jos X on jatkuva, niin

    E(Y)=E(h(X))=h(x)f(x)dx.

Kahden muuttujan funktion tapauksessa saadaan vastaavat tulokset

Lause 3.2.2

Olkoon satunnaismuuttujien X ja Y yhteisjakauman otosavaruus Ω ja tiheysfunktio f(x,y), sekä olkoon satunnaismuuttuja U=h(X,Y).

  1. Jos (X,Y) on diskreetti, niin

    E(U)=E(h(X,Y))=(x,y)Ωh(x,y)f(x,y).
  2. Jos (X,Y) on jatkuva, niin

    E(U)=E(h(X,Y))=R2h(x,y)f(x,y)dxdy.

Esimerkki 3.2.3

Tarkastellaan peliä, jossa pelaajan voittama summa arvotaan heittämällä kolikkoa. Pelin kolikko on harhaton ja jokainen heittokerta on riippumaton muista heittokerroista. Voitto määräytyy sen mukaan, monennellako heitolla tulee ensimmäinen klaava siten, että pelaaja voittaa 2n euroa, jos klaava tulee heitolla n. Mikä on voiton odotusarvo?

Rahanheitto on riippumattomien toistojen koe, jossa heitetään kolikkoa kunnes saadaan 1. onnistuminen = klaava. Satunnaismuuttuja X=‘Ensimmäisen klaavan heittokerta’ noudattaa siten geometrista jakaumaa XGeo(0.5) tiheysfunktiona

f(x)=0.50.5x1=0.5x ja otosavaruutena Ω={1,2,3,}.

Voitto on satunnaismuuttujan X funktio Y=h(X)=2X, joten voiton odotusarvo

E(Y)=x=1h(x)f(x)=x=12x0.5x=x=11x=x=11=

eli voiton odotusarvo on ääretön. Tämä on esimerkki ns. Pietarin paradoksista (St. Petersburg paradox)

Lauseista seuraa käyttökelpoisia tuloksia odotusarvolle.

Lause 3.2.4

Jos X1,X2,,Xn ovat satunnaismuuttujia, sekä a1,a2,,anR, niin odotusarvo

E(a1X1+a2X2++anXn)=a1E(X1)+a2E(X2)++anE(Xn).

Tätä kutsutaan odotusarvon lineaarisuusominaisuudeksi.

Erityisesti satunnaismuuttujien X,Y funktion aX+bY, a,bR odotusarvo

E(aX+bY)=aE(X)+bE(Y),

ja

E(aX+b)=aE(X)+b.

Muiden kuin lineaaristen muunnosten kohdalla odotusarvo ei säilytä muunnoksen rakennetta. Esimerkiksi E(X2)E(X)2, kuten seuraavassa lauseessa todetaan. Tämä lause antaa toisen tavan laskea satunnaismuuttujan varianssi ja on käyttökelpoinen tulos joidenkin myöhempien tulosten osoittamisessa.

Lause 3.2.5

Satunnaismuuttujan X varianssi

Var(X)=E(X2)E(X)2.
Piilota/näytä todistus

Sekä diskreetissä että jatkuvassa tapauksessa muuttujan X varianssi on lausekkeen (XE(X))2 odotusarvo. Luvut E(X) ja E(X2) ovat vakioita, jolloin

Var(X)=E((XE(X))2)=E(X22E(X)X+E(X)2)=E(X2)2E(X)E(X)+E(X)2=E(X2)E(X)2.

Esimerkki 3.2.6

Olkoon diskreetin satunnaismuuttujan X tiheysfunktio

f(x)=x10,kun x{1,2,3,4}.

Nyt

E(X)=1110+2210+3310+4410=3,E(X2)=1110+4210+9310+16410=10,

joten Var(X)=1032=1.

Esimerkki 3.2.7

Olkoon X jatkuva satunnaismuuttuja, jonka tiheysfunktio

f(x)=2x,kun 0<x<1.

Aiemmassa esimerkissä 3.1.6 saatiin E(X)=23, ja tämän lisäksi

E(X2)=10x22xdx=/1012x4=12.

Siis Var(X)=12(23)2=118.

Myös satunnaismuuttujien X,Y lineaarisen muunnoksen varianssille voidaan osoittaa vastaava tulos. Varianssin kohdalla kuitenkin edellytetään satunnaismuuttujien riippumattomuutta.

Lause 3.2.8

Jos satunnaismuuttujat X1,X2,,Xn ovat riippumattomia ja a1,a2,,an vakioita, niin

Var(a1X1+a2X2++anXn)=a21Var(X1)+a22Var(X2)++a2nVar(Xn).

Erityisesti, jos X ja Y ovat riippumattomia ja a,b ovat vakioita, niin

Var(aX+bY)=a2Var(X)+b2Var(Y)

Yhden satunnaismuuttujan X funktion aX+b varianssi on

Var(aX+b)=a2Var(X).
Tehtävää ladataan...

Esimerkki 3.2.9

Olkoon satunnaismuuttujat X,Y ovat riippumattomia, joille E(X)=3, E(Y)=2, Var(X)=4 ja Var(Y)=9

Nyt

E(X+5)=E(X)+5=13+5=2

ja

E(3XY)=3E(X)E(Y)=33+(1)(2)=11

Edellä olevat odotusarvot olisivat samat, vaikka satunnaismuuttujat eivät olisi riippumattomia. Sen sijaan variansseja laskettaessa riippumattomuus on oleellinen. Samojen muunnosten varianssit ovat

Var(X5)=Var(X)=(1)2Var(X)=Var(X)=4

ja

Var(3XY)=32Var(X)+(1)2Var(Y)=94+19=45

Ensimmäisessä kohdassa vakion lisääminen tai luvulla 1 kertominen ei muuta varianssia. Huomaa myös, että Var(X+X)=Var(2X)=22Var(X)=4Var(X) eikä suinkaan 2Var(X), sillä X ja X eivät tietenkään ole riippumattomia, vaan ne ovat täydellisesti riippuvia.

Keskihajonnat ovat D(X)=Var(X)=4=2 ja D(Y)=Var(Y)=9=3. Jos halutaan laskea, mitä on D(3XY), täytyy ensin laskea varianssi kuten edellä ja sen avulla D(3XY)=Var(3XY)=45. Keskihajonnalle ei siis ole vastaavaa lineaarisen muunnoksen kaavaa.

Palautusta lähetetään...