Aliavaruudet

Pohdi 5.3.1

  1. Marty ohjailee leijulautaansa suuntavektoreilla (1,3)(1,3) ja (3,9).(3,9). Miltä näyttää se avaruuden R2 osa, johon Marty voi päästä? Piirrä siitä kuva.
  2. Jasmin voi ohjata taikamattoaan suuntavektoreilla (1,1,0) ja (0,0,2). Miltä näyttää se avaruuden R3 osa, jonka Jasmin voi matollaan saavuttaa? Hahmottamista voi auttaa se, että listaat pisteitä, joihin Jasmin pääsee.

Aliavaruuksia käsitellään seuraavassa videossa.

Edellisessä luvussa tutkittiin, milloin jotkin tietyt vektorit virittävät vektoriavaruuden Rn. Esimerkiksi vektori (3,1) ei viritä avaruutta R2, sillä kaikkia avaruuden R2 vektoreita ei voida kirjoittaa tämän vektorin lineaarikombinaatioina. Toisaalta vaikkapa vektorit (3,1,1) ja (2,1,2) eivät viritä avaruutta R3, sillä kaikkia avaruuden R3 vektoreita ei voida kirjoittaa näiden kahden vektorin lineaarikombinaatioina.

Voidaan kuitenkin ajatella, että vektori (3,1) virittää avaruuden R2 sisällä pienemmän avaruuden, joka on vain osa koko avaruudesta R2. Samalla tavalla vektorit (3,1,1) ja (2,1,2) virittävät avaruuden, joka on vain osa vektoriavaruutta R3. Tällaisia avaruuksia kutsutaan aliavaruuksiksi. Epämuodollisesti ilmaistuna vektoreiden virittämä aliavaruus on se osa avaruutta, johon kyseisillä vektoreilla voi päästä.

Annetaan seuraavaksi täsmällinen määritelmä vektorien virittämälle aliavaruudelle, ja tutkitaan, miltä tällaiset aliavaruudet näyttävät. Vektorien virittämä aliavaruus koostuu kaikista kyseisten vektorien lineaarikombinaatioista.

Määritelmä 5.3.2

Vektoreiden v1,,vkRn virittämä aliavaruus on joukko

{a1v1+a2v2++akvka1,a2,,akR}.

Tätä joukkoa merkitään span{v1,,vk}.

Jos W=span{v1,,vk}, sanotaan, että vektorit v1,,vkRn virittävät aliavaruuden W. Vektoreita v1,,vk kutsutaan aliavaruuden W virittäjiksi.

Vektorien virittämää aliavaruutta kutsutaan toisinaan lyhyesti aliavaruudeksi. Tulemme näkemään, että aliavaruudet ovat vektoriavaruuksia toisten vektoriavaruuksien sisässä.

Huomaa, että merkinnässä span{v1,,vk} vektoreiden järjestyksellä ei ole väliä. Tämä johtuu siitä, että vektoreiden yhteenlaskussa summattavien järjestyksellä ei ole väliä. Merkintä span tulee englannin kielen verbistä ”span”, joka tarkoittaa virittämistä tai ulottamista.

Esimerkki 5.3.3

Tarkastellaan vektorin (3,1) virittämää aliavaruutta span{(3,1)}. Se koostuu määritelmän mukaan kaikista vektorin (3,1) lineaarikombinaatioista. Koska vektoreita on vain yksi, ovat lineaarikombinaatiot itse asiassa skalaarimonikertoja. Vektorin (3,1) virittämä aliavaruus on

span{(3,1)}={a(3,1)aR}.

Tutkitaan, miltä aliavaruus span{(3,1)} näyttää. Sen alkioita ovat esimerkiksi vektorit 2(3,1)=(6,2), (1/6)(3,1)=(1/2,1/6) ja 0(3,1)=(0,0). Nämä vektorit ovat yhdensuuntaisia vektorin (3,1) kanssa. Kun aliavaruuden span{(3,1)} alkioita ajatellaan koordinaatiston pisteinä, huomataan pisteiden sijaitsevat samalla suoralla (kuva 1). Aliavaruus on span{(3,1)} siis suora. Koska (0,0) on tämän suoran alkio, kulkee suora origon kautta.

../_images/kuva127.svg

Fig. 1: Aliavaruus span{(3,1)} on origon kautta kulkeva suora.

Esimerkki 5.3.4

Tarkastellaan seuraavaksi, miltä näyttää vektorien (3,1,1) ja (2,1,2) virittämä aliavaruus span{(3,1,1),(2,1,2)}. Se on vektoriavaruuden R3 osajoukko. Vektoreiden lineaarikombinaatiot muodostavat joukon

span{(3,1,1),(2,1,2)}={a1(3,1,1)+a2(2,1,2)a1,a2R}.

Sen alkioita ovat esimerkiksi 4(3,1,1)2(2,1, 2)=(16,2,8) ja 5(3,1,1)+0(2,1,2)=(15,5,5).

Aliavaruudesta span{(3,1,1),(2,1,2)} on hieman vaikeampi hahmotella kuvaa kuin aliavaruudesta span{(3,1)}. Kaikki vektorien (3,1,1) ja (2,1,2) lineaarikombinaatiot ovat kuitenkin samassa tasossa kuin (3,1,1) ja (2,1,2). Joukko span{(3,1,1),(2,1,2)} muodostaakin avaruuden R3 tason. Se kulkee origon kautta, sillä (0,0,0) on vektorien (3,1,1) ja (2,1,2) lineaarikombinaatio.

../_images/kuva42.svg

Fig. 2: Aliavaruus span{(3,1,1),(2,1,2)} on origon kautta kulkeva taso.

Edellä nähtiin, että avaruudessa R3 vektorien virittämä aliavaruus voi olla origon kautta kulkeva suora tai taso. Vektorien virittämässä aliavaruudessa voi myös olla vain yksi vektori. Nollavektorin virittämä aliavaruus on nimittäin span{0}={a0aR}={0}. Tässä aliavaruudessa on siis ainoastaan nollavektori. Myös koko avaruus R3 on eräiden vektoreiden virittämä aliavaruus:

span{(1,0,0),(0,1,0),(0,0,1)}={a1(1,0,0)+a2(0,1,0),a3(0,0,1)a1,a2,a3R}={(a1,a2,a3)a1,a2,a3R}=R3.

Esimerkki 5.3.5

Tutkitaan, miltä näyttävät avaruuden R4 aliavaruuden

span{(1,0,2,5),(0,1,4,0),(0,0,0,1)}

alkiot. Määritelmän mukaan

span{(1,0,2,5),(0,1,4,0),(0,0,0,1)}={a1(1,0,2,5)+a2(0,1,4,0)+a3(0,0,0,1)a1,a2,a3R}={(a1,0,2a1,5a1)+(0,a2,4a2,0)+(0,0,0,a3)a1,a2,a3R}={(a1,a2,2a1+4a2,5a1+a3)a1,a2,a3R}.

Aliavaruuden span{(1,0,2,2),(0,1,4,5),(0,0,0,1)} alkiot ovat siis muotoa

(a1, a2, 2a1+4a2, 5a1+a3),

missä a1,a2,a3R.

Esimerkki 5.3.6

Joukko W={(4a12a2, 3a1a2, 5a1+a2)a1,a2R} on eräiden avaruuden R3 vektorien virittämä aliavaruus. Etsitään tälle aliavaruudelle virittäjävektorit. Toimitaan muuten samoin kuin esimerkissä 5.3.5, mutta käännetään päättelyn suunta:

W={(4a12a2, 3a1a2, 5a1+a2)a1,a2R}={(4a1,3a1,5a1)+(2a2,a2,a2)a1,a2R}={a1(4,3,5)+a2(2,1,1)a1,a2R}=span{(4,3,5),(2,1,1)}.

Kyseessä on siis vektorien (4,3,5) ja (2,1,1) virittämä aliavaruus. Se on origon kautta kulkeva taso.

Toisinaan kaikkia virittäjävektoreita ei tarvita aliavaruuden virittämiseen. Virittäjävektorien joukossa voi siis olla turhia vektoreita. Tutkitaan vektoreiden (1,0,0), (0,1,0) ja (1,1,0) virittämää aliavaruutta span{(1,0,0),(0,1,0),(1,1,0)}. Ensinnäkin vektorit (1,0,0) ja (0,1,0) virittävät xy-tason. Kun joukkon lisätään lineaarikombinaatiot, joissa on mukana myös (1,1,0), ei aikaiseksi saada mitään uutta, sillä myös (1,1,0) on samassa xy-tasossa.

Seuraava lause osoittaa, että jos jokin virittäjävektori on toisten virittäjävektoreiden lineaarikombinaatio, se voidaan pudottaa pois virittäjävektoreiden joukosta.

Seuraavana tulevan lauseen todistuksen lukemisen helpottamiseksi käydään läpi hieman joukko-oppia. Kaksi joukkoa A ja B ovat samoja A=B, jos jokainen joukon A alkio kuuluu joukkoon B ja jokainen joukon B alkio kuuluu joukkoon A eli toisin sanoen joukko A on joukon B osajoukko ja jokko B on joukon A osajoukko. Siis AB ja BA. Kun taas halutaan näyttää, että joukko A on joukon B osajoukko eli AB, niin otetaan joukosta A mielivaltainen alkio ja näytetään sen aina kuuluvan joukkoon B eli olevan aina myös joukon B alkio.

Lause 5.3.7

Oletetaan, että v1,v2,,vkRn ja lisäksi että w on vektoreiden v1,v2,,vk lineaarikombinaatio. Tällöin

span{v1,v2,,vk,w}=span{v1,v2,,vk}.
Piilota/näytä todistus

”: Oletetaan, että vspan{v1,,vk,w}. Nyt on olemassa reaalilukukertoimet a1,,ak,awR, joille pätee

v=a1v1++akvk+aww.

Toisaalta koska w on vektoreiden v1,,vk lineaarikombinaatio, on olemassa toiset reaalilukukertoimet c1,,ckR, joille pätee

w=c1v1++ckvk.

Sijoitetaan tämä ensimmäiseen yhtälöön, jolloin saadaan

v=a1v1++akvk+aw(c1v1++ckvk)=a1v1++akvk+awc1v1++awckvk=(a1+awc1)v1++(ak+awck)vk.

Tästä nähdään, että vspan{v1,,vk}, joten

span{v1,,vk,w}span{v1,,vk}.

”: Todistuksen toinen osa jätetään harjoitustehtäväksi.

Tarkastellaan vektoreiden (1,0,3), (6,1,1) ja (0,1,2) virittämää aliavaruutta

span{(1,0,3),(2,2,10),(0,1,2)}.

Koska

(2,2,10)=2(1,0,3)2(0,1,2),

voidaan vektori (2,2,10) jättää pois virittäjien joukosta. Toisin sanoen

span{(1,0,3),(2,2,10),(5,1,2))=span{(1,0,3),(5,1,2)}.

Seuraavassa esimerkissä tutkitaan, kuinka aliavaruudet ovat pienempiä vektoriavaruuksia toisten vektoriavaruuksien sisässä.

Esimerkki 5.3.8

Tarkastellaan aliavaruutta

W=span{(2,1)}={t(2,1)tR}.

Kyseessä on origon kautta kulkeva suora.

Tutkitaan, mitä tapahtuu, kun kaksi aliavaruuden W alkiota lasketaan yhteen. Oletetaan, että v,wW. Tällöin on olemassa sellaiset reaaliluvut a ja b, että v=a(2,1) ja w=b(2,1). Nähdään, että

v+w=a(2,1)+b(2,1)=(a+b)(2,1),

missä a+bR. Havaitaan, että summa v+w on vektorin (2,1) skalaarimonikerta, joten se on aliavaruuden W alkio. Jos lasketaan yhteen mitkä tahansa kaksi aliavaruuden W=span{(2,1)} alkiota, on tuloksena siis edelleen aliavaruuden W alkio.

Tarkastellaan sitten aliavaruuden alkioiden skalaarimonikertoja. Oletetaan, että uW ja kR. Tällöin on olemassa cR, jolle pätee u=c(2,1). Huomataan, että

ku=k(c(2,1))=(kc)(2,1),

missä kcR. Havaitaan, että vektori ku voidaan kirjoittaa vektorin (2,1) skalaarimonikertana, joten kuW. Kaikkien aliavaruuden W=span{(2,1)) alkioiden skalaarimonikerrat ovat siis edelleen aliavaruuden W alkioita.

Tavallaan suora W=span{(2,1)} on oma pieni vektoriavaruutensa avaruuden R2 sisässä: kun suoran W=span{(2,1)} alkioita lasketaan yhteen tai niitä kerrotaan reaaliluvuilla, on tuloksena edelleen aliavaruuden W alkio (ks. kuva 3). Sama pätee origon kautta kulkeviin tasoihin.

../_images/suoranAlkioidenSumma.jpg

Fig. 3: Suoran W=span{(2,1)} alkioiden v ja w summa v+w on suoran W alkio.

Edellä tehdyt havainnot voidaan yleistää minkä tahansa vektoreiden virittämälle aliavaruudelle. Jos aliavaruuden kaksi vektoria lasketaan yhteen, on summa edelleen aliavaruudessa. Samoin aliavaruuden vektoreiden skalaarimonikerrat ovat aliavaruudessa. Lisäksi nollavektori kuuluu aina aliavaruuteen.

Lause 5.3.9

Oletetaan, että v1,,vkRn. Olkoon W=span{v1,,vk}. Tällöin seuraavat väitteet pätevät:

  1. Jos u, wW, niin u+wW.
  2. Jos wW ja cR, niin cwW.
  3. 0W.
Piilota/näytä todistus

Osoitetaan kohta 1 ja jätetään loput kohdat harjoitustehtäviksi. Oletetaan, että u,wW. Nyt u=a1v1++akvk joillakin a1,,akR ja w=b1v1++bkvk joillakin b1,,bkR. Osoitetaan, että summa u+w on aliavaruuden W alkio. Huomataan, että

u+w=(a1v1++akvk)+(b1v1++bkvk)=(a1+b1)v1++(ak+bk)vk.

Koska u+w on vektoreiden v1,v2,,vk lineaarikombinaatio, pätee u+wW.

Tässä materiaalissa käsiteltiin vain vektorien virittämiä aliavaruuksia, jotka ovat lineaarikombinaatioista muodostuvia joukkoja. Ne ovat erikoistapaus yleisemmästä aliavaruuden käsitteestä. Vektoriavaruuden osajoukko W on kyseisen vektoriavaruuden aliavaruus, jos sille pätevät seuraavat ehdot:

  1. 0W
  2. w+uW kaikilla w,uW
  3. rwW kaikilla rR ja wW.

Avaruuden Rn tapauksessa käsitteillä ei ole eroa: jokainen aliavaruus on vektorien virittämä aliavaruus. Kun vektoriavaruuden käsitettä yleistetään muihinkin kuin avaruuksiin Rn, löytyy aliavaruuksia, jotka eivät minkään äärellisen vektorijoukon virittämiä.

  • Vektorit virittävät avaruuden, jos jokainen avaruuden vektori voidaan ilmaista niiden lineaarikombinaationa. Epämuodollisesti sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että vektoreilla pääsee jokaiseen avaruuden pisteeseen.
  • Jos vektorit eivät viritä koko avaruutta, ne virittävät aliavaruuden.
  • Avaruuden R3 aliavaruuksia ovat origon kautta kulkevat suorat ja tasot, joukko {0} sekä koko avaruus R3.
Miltä avaruuden R3 aliavaruus voi näyttää? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot.
Palautusta lähetetään...