Peruslaskutoimitukset¶
Havaitaan, että kompleksilukujen summa ja tulo ovat myös kompleksilukuja, sillä edellisessä määritelmässä luvut a+c, b+d, ac−bd ja ad+bc ovat reaalilukuja. Kompleksiluvusta käytetään myös merkintöjä
Kompleksilukuja voidaan havainnollistaa esittämällä ne pisteinä tai vektoreina kompleksitasossa (complex plane), kuten alla olevassa kuvassa.
Kompleksiluku a+0i samastetaan reaaliluvun a kanssa ja merkitään a+0i=a. Niinpä voidaan sanoa, että jokainen reaaliluku on myös kompleksiluku. Samoin voidaan merkitä 0+bi=bi. Erityisesti
Imaginaariyksikkö i on siis myös kompleksiluku. Otetaan käyttöön seuraava kompleksilukua z=a+bi koskeva terminologia.
- a=Rez on luvun z reaaliosa ja b=Imz on luvun z imaginaariosa.
- Jos b=0, luku z on reaalinen.
- Jos b≠0, luku z on imaginaarinen.
- Jos a=0 ja b≠0, luku z on puhtaasti imaginaarinen.
Kompleksiluvut z ja w ovat samoja, jos niiden reaali- ja imaginaariosat ovat samoja. Toisin sanoen z=w jos ja vain jos Rez=Rew ja Imz=Imw.
Lasketaan reaaliluvun t=t+0i ja kompleksiluvun a+bi tulo määritelmän mukaan.
eli samaan tulokseen päästään vain kertomalla sekä reaali- että imaginaariosa luvulla t. Tiivistetysti voidaan todeta, että kompleksilukujen summa, vastaluku, erotus ja reaaliluvulla kertominen toimivat täsmälleen samoin kuin tasovektorien vastaavat operaatiot. Näiden geometriset tulkinnat voidaan siis esittää kuten alla.
Esimerkki.
- Re(−2−3i)=−2 ja Im(−2−3i)=−3
- (3−2i)−(−5+3i)=8−5i
Kompleksilukujen kertolaskun määritelmästä seuraa mielenkiintoinen ja hyödyllinen luvun i ominaisuus.
Lause.
i2=i⋅i=−1.
Käsitellään seuraavaksi kompleksilukuja a+bi ja c+di kuten reaalisia binomeja ja lasketaan niiden tulo käyttämällä tulosta i2=−1.
Tulos on sama kuin kertolaskun määritelmässä, joten kompleksilukujen tulo voidaan laskea kuten binomien tulo osittelulakia käyttäen. Tulon geometriseen tulkintaan palataan myöhemmin.
Esimerkki.
(−3−2i)(5+i)=−15−3i−10i−2i2=−13−13i.
Reaaliluvuille a=a+0i ja b=b+0i kompleksilukujen laskutoimitukset antavat samat tulokset kuin vastaavat reaaliset laskutoimitukset. Lisäksi seuraavan lauseen mukaan kaikkia tuttuja laskusääntöjä saa soveltaa myös kompleksilukuja käsiteltäessä
Lause.
Kun x, y ja z ovat kompleksilukuja, niin
- x+y=y+x ja xy=yx (vaihdantalait),
- x+(y+z)=(x+y)+z ja x(yz)=(xy)z (liitäntälait),
- x(y+z)=xy+xz (osittelulaki).
Lause.
Jokaisella kompleksiluvulla z≠0 on olemassa yksikäsitteinen käänteisluku (reciprocal) z−1, joka toteuttaa ehdon zz−1=1.
Koska jokaiselle nollasta poikkeavalle kompleksiluvulle löytyy käänteisluku, niille on mahdollista määritellä jakolasku vastaavasti kuin reaaliluvuille.
Lemma.
Jos z≠0 ja w≠0 ovat kompleksilukuja, niin (zw)−1=z−1w−1, eli
Tästä tuloksesta seuraa, että tavanomainen laventaminen ja supistaminen on luvallista myös kompleksiluvuilla. Jos z≠0, niin zz−1=1 ja siten
Laventaminen tarjoaa yksinkertaisimman tavan etsiä kompleksiluvun käänteisluku. Suoralla laskulla voidaan tarkistaa, että (a+bi)(a−bi)=a2+b2, missä a ja b ovat reaalisia. Tällöin myös luku a2+b2 on reaalinen, eli
joka on sama luku kuin aiemmassa todistuksessa.
Esimerkki.
- Etsi luvun 2+3i käänteisluku muodossa a+bi.
- Ilmoita luku 3−4i−2+i muodossa a+bi.
- Ratkaise z muodossa a+bi yhtälöstä (2−i)z=1+i.