Similaariset matriisit ja diagonalisointi
Matriisin ominaisarvojen tunteminen kertoo paljon sen ominaisuuksista.
Niiden kautta saadaan myös tarkasteltua erisuuria, mutta
samankaltaisia matriiseja. Ajatuksena on, että suuri osa tällaisten
matriisien ominaisuuksista on samoja, mutta toinen niistä on
laskennallisesti helpommin käsiteltävissä. Esimerkkejä mukavista
matriiseista ovat ainakin ylä- ja alakolmiomatriisit, sekä niiden
yhdistelmänä diagonaalimatriisit.
Matriisien similaarisuus käyttäytyy tietyiltä osin kuten yhtäsuuruuskin.
Lause.
Olkoot A, B ja C samankokoisia
neliömatriiseja. Tällöin seuraavat väitteet ovat voimassa.
- A∼A.
- Jos A∼B, niin B∼A.
- Jos A∼B ja B∼C, niin A∼C.
Todistetaan jokainen kohta erikseen.
- Yksikkömatriisi In on kääntyvä ja se täyttää ehdon
I−1nAIn=A. Täten A∼A.
- Jos A∼B, löydetään kääntyvä matriisi P, jolle
P−1AP=B. Kerrotaan tätä oikealta matriisilla
P−1 ja vasemmalta matriisilla P, jolloin
PBP−1=A. Toisaalta myös P−1 on kääntyvä
matriisi, jolle (P−1)−1=P, ja tämän vuoksi
(P−1)−1BP−1=A. Täten B∼A.
- Jos A∼B ja B∼C, löydetään kääntyvät
matriisit P ja S, joille P−1AP=B ja
S−1BS=C. Sijoittamalla B nähdään, että
S−1P−1APS=C. Tässä PS on kääntyvä matriisi,
jolle (PS)−1=S−1P−1, ja tämän vuoksi
(PS)−1A(PS)=C. Täten A∼C.
Lauseessa mainittujen väittämien toteutuminen tarkoittaa, että
matriisien similaarisuus on ekvivalenssirelaatio.
◻
Lause.
Olkoot A ja B samankokoisia neliömatriiseja,
sekä A∼B. Tällöin
- det(A)=det(B),
- A on kääntyvä täsmälleen silloin, kun B on kääntyvä,
- rank(A)=rank(B),
- matriiseilla A ja B on samat ominaisarvot.
Koska A∼B, löydetään kääntyvä matriisi
P, jolle P−1AP=B. Todistetaan jokainen kohta
erikseen.
det(B)=det(P−1AP)=det(P)−1det(A)det(P)=det(A).
Edellisen kohdan nojalla det(A)≠0 täsmälleen silloin,
kun det(B)≠0. Siis matriisi A on kääntyvä
täsmälleen silloin, kun matriisi B on kääntyvä.
Olkoon E alkeismatriisi. Koska matriisit A ja
EA ovat keskenään riviekvivalentit, niillä on sama redusoitu
riviporrasmuoto ja näin myös
rank(EA)=rank(A). Matriisin
E transpoosi ET on sekin alkeismatriisi. Voidaan
osoittaa, että matriisilla ja sen transpoosilla on sama aste, ja
tämän vuoksi
rank(AE)=rank(ETAT)=rank(AT)=rank(A).
Nyt muunnosmatriisi P on kääntyvänä matriisina
alkeismatriisien tulo, jolloin matriisi B=P−1AP saadaan
kertomalla matriisia A molemmin puolin joillakin
alkeismatriiseilla. Siis
rank(B)=rank(P−1AP)=rank(A).
Kirjoitetaan P−1P=In, jolloin osittelulakien nojalla
B−λIn=P−1AP−λP−1P=P−1(A−λIn)P,
eli A−λIn∼B−λIn. Tämän vuoksi
det(A−λIn)=det(B−λIn), eli
matriiseilla A ja B on samat karakteristiset
polynomit. Täten niiden ominaisarvotkin ovat samat.
◻
Erityisen mukavia ovat matriisit, jotka ovat similaarisia
diagonaalimatriisin kanssa. Tämä on niin tärkeä ominaisuus, että sille
annetaan oma nimitys.
Ominaisarvojen avulla matriisin diagonalisoituvuus on helposti
tarkistettavissa.
Lause.
n×n-neliömatriisi A on
diagonalisoituva täsmälleen silloin, kun sillä on n
lineaarisesti riippumatonta ominaisvektoria. Tällöin
A=[v1v2⋯vn][λ1λ2⋱λn][v1v2⋯vn]−1,
missä v1,v2,…,vn ovat
matriisin A lineaarisesti riippumattomat ominaisvektorit ja
diagonaalialkiot λ1,λ2,…,λn niihin
liittyvät ominaisarvot.
Todistetaan väite kahdessa osassa.
Oletetaan, että matriisi A on diagonalisoituva, eli löydetään
n×n-diagonaalimatriisi
D=diag(d1,d2,…,dn) ja kääntyvä
matriisi
P=[p1p2⋯pn],
joille P−1AP=D. Tällöin
[Ap1Ap2⋯Apn]=AP=PD=[p1p2⋯pn][d1d2⋱dn]=[d1p1d2p2⋯dnpn],
eli on oltava Api=dipi jokaista
i=1,2,…,n kohti. Täten
d1,d2,…,dn ovat matriisin A ominaisarvoja
ja p1,p2,…,pn niihin
liittyviä ominaisvektoreita. Koska ominaisvektorit muodostavat
kääntyvän matriisin sarakkeet, niiden on oltava lineaarisesti
riippumattomia.
Oletetaan, että
v1,v2,…,vn ovat
matriisin A lineaarisesti riippumattomat ominaisvektorit ja
λ1,λ2,…,λn niihin liittyvät
ominaisarvot. Tällöin
A[v1v2⋯vn]=[Av1Av2⋯Avn]=[λ1v1λ2v2⋯λnvn]=[v1v2⋯vn][λ1λ2⋱λn],
eli
A=[v1v2⋯vn][λ1λ2⋱λn][v1v2⋯vn]−1.
On osoitettu, että diagonaalimatriisi on similaarinen matriisin
A kanssa, joten matriisi A on diagonalisoituva.
◻
Diagonalisoituvalle matriisille A siis muunnosmatriisi P
muodostuu lineaarisesti riippumattomista ominaisvektoreista ja itse
diagonaalimatriisi D vastaavuusjärjestykseen asetetuista
ominaisarvoista. Tällaista similaarisuusmuunnosta kutsutaan matriisin
A ominaisarvohajotelmaksi
A=VΛV−1,
missä V=P ja Λ=D.
Esimerkki.
Diagonalisoi matriisi A=[−10130−310−1].
Matriisin A ominaisarvot ovat λ=0
(kaksinkertainen) ja λ=−2. Vastaavien ominaisavaruuksien
kannoiksi saadaan
E0=span{[010],[101]}
ja
E−2=span{[−131]}
aiempien esimerkkien tapaan. Matriisilla A on siis kolme
lineaarisesti riippumatonta ominaisvektoria, ja tällöin voidaan valita
esimerkiksi
P=[01−1103011]
ja
D=[00000000−2].
Tarkista diagonalisoinnin toimivuus Matlab
illa.
Diagonalisoinnin avulla voidaan laskea helposti matriisin korkeita
potensseja.
Lause.
Jos matriisi P diagonalisoi matriisin A
diagonaalimatriisiksi D, niin
Ak=PDkP−1
ja
Dk=[λk1λk2⋱λkn]
aina, kun k on positiivinen kokonaisluku.
Suoralla laskulla saadaan
Ak=AA⋯A=(PDP−1)(PDP−1)⋯(PDP−1)=PD(P−1P)D(P−1⋯P)DP−1=PDD⋯DP−1=PDkP−1.
Diagonaalimatriisin potenssi saadaan korottamalla sen alkiot samaan
potenssiin, ja tämän todistaminen jätetään harjoitustehtäväksi.
◻
Huomautus.
Edellä esitelty matriisin diagonalisoiminen onnistuu
ainoastaan tilanteessa, jossa lineaarisesti riippumattomia
ominaisvektoreita on yhtä monta kuin matriisissa A sarakkeita.
Yleensä vastaan tuleva matriisi ei ole diagonalisoituva (ainakaan
reaalisena). Jokainen neliömatriisi on kuitenkin mahdollista muuntaa
Jordanin kanoniseen muotoon, joka imitoi mahdollisimman läheisesti
ominaisarvohajotelmaa.