- MAT-04601
- 9. Funktio ja raja-arvo
- 9.2 Funktio
Funktio¶
Määritelmä.
Olkoot A ja B epätyhjiä joukkoja. Funktio (function) f on olio, joka liittää jokaiseen määrittelyjoukon (domain) A alkioon täsmälleen yhden maalijoukon (codomain) B alkion. Sanotaan, että f kuvaa (maps) joukon A alkiot joukon B alkioille, ja merkitään f:A→B. Jos x∈A, y∈B ja f kuvaa alkion x alkiolle y, niin merkitään y=f(x) ja sanotaan, että y on funktion f arvo (value) pisteessä x.
Funktion f määrittelyjoukkoa merkitään myös Mf ja arvojoukkoa Af.
Funktion määritelmässä olennaisinta on, että jokaisella määrittelyjoukon A alkiolla on täsmälleen yksi kuva maalijoukossa B. Maalijoukon alkioilla puolestaan ei tarvitse olla vastaavaa lähtöalkiota, tai vaihtoehtoisesti niitä voi olla useita! Onkin luontevinta määritellä maalijoukon B alkion y alkukuva (preimage)
eli kaikkien alkiolle y kuvautuvien määrittelyjoukon alkioiden joukko. Merkintä f−1(y) luetaan ”f miinus 1 y”.
On tavanomaista käyttää alkion x kuvan merkintää f(x) myös toisenlaisessa yhteydessä. Määrittelyjoukon A osajoukon C kuvajoukkoa merkitään
ja koko määrittelyjoukon kuvajoukkoa f(A)={f(x):x∈A}=R(f) kutsutaan funktion f arvojoukoksi (range).
Määritelmä.
Funktio f:A→B on
- injektio (one-to-one), jos aina kun x1,x2∈A ja x1≠x2, myös f(x1)≠f(x2) (funktio f kuvaa eri alkiot eri alkioiksi),
- surjektio (onto), jos f(A)=B (arvojoukko on koko maalijoukko),
- bijektio (bijection), jos f on injektio ja surjektio.
Näitä ominaisuuksia voidaan luonnehtia vielä funktion maalijoukon näkökulmasta seuraavasti.
- Injektio: jokaista maalijoukon alkiota vastaa korkeintaan yksi määrittelyjoukon alkio.
- Surjektio: jokaista maalijoukon alkiota vastaa vähintään yksi määrittelyjoukon alkio.
- Bijektio: jokaista maalijoukon alkiota vastaa täsmälleen yksi määrittelyjoukon alkio.
Funktiota kuvattaessa määrittely- ja maalijoukkoja ei välttämätta mainita erikseen, vaan ilmoitetaan vain funktion sääntö tai lauseke. Tällöin määrittelyjoukko ymmärretään mahdollisimman laajaksi.
Esimerkki.
Polynomifunktion f(x)=x2+1 laajin mahdollinen määrittelyjoukko on R, maalijoukko R ja arvojoukko f(R)=[1,∞), sillä x2≥0 aina, kun x on reaaliluku. Joukon (−1,2] kuvajoukko on f((−1,2])=[1,5]. Määritetään joidenkin alkioiden alkukuvia.
f−1(2)={−1,1}(eikä funktio siten ole injektio)f−1(1)={0}f−1(−7)=∅(eikä funktio siten ole surjektio)Funktiosta f saadaan surjektio, jos sen maalijoukkoa rajataan arvojoukkoon, eli määritellään se kuvauksena f:R→[1,∞).
Funktion f((x,y))=f(x,y)=x+y määrittelyjoukko on R2 ja maalijoukko R. Alkion 1 alkukuva on
f−1(1)={(x,y)∈R2:x+y=1},eli xy-tason suora. Tämän vuoksi f ei ole injektio. Se on kuitenkin surjektio, sillä olipa z mikä tahansa reaaliluku, niin valitsemalla x=z ja y=0 on f(x,y)=z.
Esimerkki.
Määritellään lattiafunktio (floor) f(x)=⌊x⌋ asettamalla
Nyt esimerkiksi f(52)=2, f(2)=2 ja f(−212)=−3. Määrittelyjoukko on R ja maalijoukoksi voidaan ottaan R, eli lattiafunktio kuvaa reaaliluvut reaaliluvuille. Arvojoukko on f(R)=Z. Määritetään joidenkin joukkojen ja alkioiden kuvia ja alkukuvia.
Esimerkki.
Mikä on funktion f(x)=1√2x+4 määrittelyjoukko?
Jakajan ei voi saada arvoa nolla ja reaalilukuihin rajoituttaessa juurrettavan lausekkeen täytyy olla ei-negatiivinen. Näistä saadaan ehdot
On siis oltava x>−2, eli määrittelyjoukko on Mf=(−2,∞).