- MAT-04601
- 6. Lineaarialgebra ja matriisit
- 6.2 Viritys ja lineaarinen riippumattomuus
Viritys ja lineaarinen riippumattomuus¶
Vektoriyhtälöllä tarkoitetaan tuntemattomien \(c_1, c_2, \ldots, c_k\) yhtälöä
missä vektorit \(\mathbf{v}_1,...,\mathbf{v}_k\) ja \(\mathbf{b}\) ovat annettuja. Yhtälön ratkaisu vastaa kysymykseen siitä, voidaanko vektori \(\mathbf{b}\) esittää vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) lineaarikombinaationa. Merkitsemällä
ei ole vaikeaa nähdä, että yllä oleva vektoriyhtälö voidaan samastaa matriisiyhtälön
ja sitä vastaavan lineaarisen yhtälöryhmän kanssa.
Lause.
Olkoot avaruuden \(\mathbb R^n\) vektorit \(\mathbf{v}_1,\mathbf{v}_2,\ldots,\mathbf{v}_k\) ja \(\mathbf{b}\) annettuja, sekä
Tällöin vektoriyhtälöllä
ja yhtälöryhmällä, jonka kokonaismatriisi on \([V\mid\mathbf{b}]\), on täsmälleen sama ratkaisu.
Esimerkki.
Tutki, voidaanko vektori \(\begin{bmatrix} 1\\-1 \end{bmatrix}\) esittää vektoreiden
lineaarikombinaationa.
Tehtävänä on siis ratkaista vektoriyhtälö
Kirjoitetaan vektoriyhtälöä vastaava kokonaismatriisi
Tämä yhtälöryhmä on jo ratkaistu aiemmassa esimerkissä, joten vektoriyhtälöllä on äärettömän monta ratkaisua
missä parametrit \(t\) ja \(s\) ovat reaalilukuja. Esimerkiksi valitsemalla \(t=s=1\) löydetään lineaarikombinaatio
Vektoriyhtälön ratkaisua voidaan tarkastella myös seuraavasta näkökulmasta.
Määritelmä.
Jos \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat avaruuden \(\mathbb R^n\) vektoreita, niin kaikki mahdolliset lineaarikombinaatiot
muodostavat vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) virittämän joukon \(\operatorname{span}\{\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\}\). Joukko-opin kielellä merkitään
Jos \(\operatorname{span}\{\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\}=\mathbb R^n\), niin vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) sanotaan virittävän avaruuden \(\mathbb R^n\).
Jokainen vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) virittämän joukon alkio on siis näiden vektoreiden jokin lineaarikombinaatio. Havaitaan, että vektoriyhtälöllä
on ratkaisu vain, jos \(\mathbf{b}\) voidaan esittää vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) lineaarikombinaationa eli vain, jos \(\mathbf{b}\) on vektorien \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) virittämä.
Lause.
Olkoot \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\) avaruuden \(\mathbb R^n\) vektoreita, sekä \(r\) reaaliluku. Jos \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\) ovat avaruuden \(\mathbb R^n\) vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) virittämiä, niin myös \(\mathbf{x}+ \mathbf{y}\), \(r\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{0}\) ovat niiden virittämiä.
Oletetaan, että \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\) voidaan kirjoittaa vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) lineaarikombinaatioina
missä kertoimet \(a_1, a_2, \ldots, a_k\) ja \(b_1, b_2, \ldots, b_k\) ovat reaalilukuja. Tällöin
eli jokainen väitteen vektoreista on myös samojen vektoreiden lineaarikombinaatio. \(\square\)
Edellisen lauseen tulokset muotoillaan usein sanomalla, että vektoreiden \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) virittämä joukko on suljettu summan ja skalaarilla kertomisen suhteen. Lisäksi nollavektori on kaikkien mahdollisten vektorikokoelmien virittämä, eli se voidaan esittää minkä tahansa vektoreiden lineaarikombinaationa. Tällaisen lineaarikombinaation kertoimiksi käy triviaalisti \(c_1 = c_2 = \cdots = c_k = 0\), mutta mielenkiintoisempi kysymys koskee sitä, voidaanko nollavektori esittää lineaarikombinaationa nollasta poikkeavien kertoimien avulla.
Tarkastellaan kahta nollasta eroavaa vektoria \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\). Jos vektorit \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\) ovat yhdensuuntaiset, eli
jollakin reaaliluvulla \(\lambda \not= 0\), niin luonnollisesti
eli nollavektori voidaan esittää vektorien \(\mathbf{x}\) ja \(\mathbf{y}\) epätriviaalina lineaarikombinaationa. Kertoimelle \(\lambda\) voidaan kirjoittaa \(\lambda = -\frac{c_2}{c_1}\) joillakin reaaliluvuilla \(c_1 \not= 0\) ja \(c_2 \not= 0\), jolloin yhdensuuntaisuusehto voidaan muotoilla myös yhtälönä
Tämä esitys on edelleen nollavektorin epätriviaali lineaarikombinaatio, ja se motivoi seuraavan määritelmän.
Määritelmä.
Vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat lineaarisesti riippuvia, jos löydetään reaaliluvut \(c_1, c_2, \ldots, c_k\), joista ainakin yksi poikkeaa nollasta ja joille
Jos vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) eivät ole lineaarisesti riippuvia, eli
vain, jos \(c_1 = c_2 = \cdots = c_k = 0\), ne ovat lineaarisesti riippumattomia.
Vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat siis lineaarisesti riippuvia, jos homogeeniselle vektoriyhtälölle
löytyy epätriviaali ratkaisu. Kääntäen lineaarinen riippumattomuus edellyttää, että tällä yhtälöllä on vain triviaaliratkaisu \(\mathbf{c}= \mathbf{0}\).
Esimerkki.
Tutki, ovatko vektorit
- \((1, 0, 3)\), \((2, 2, 1)\) ja \((6, 7, -2)\),
- \((1, 0, 3)\), \((2, 2, 1)\), \((6, 7, -2)\) ja \((4, 2, 1)\)
lineaarisesti riippumattomia.
Muodostetaan kussakin kohdassa homogeeninen vektoriyhtälö ja siihen liittyvä kokonaismatriisi, sekä viedään kokonaismatriisi redusoituun riviporrasmuotoon.
Kokonaismatriisi ja sen redusoitu riviporrasmuoto ovat
\[\begin{split}[A\mid\mathbf{0}] = \begin{bmatrix} 1 & 2 & 6 & 0 \\ 0 & 2 & 7 & 0 \\ 3 & 1 & -2 & 0 \end{bmatrix} \longrightarrow \operatorname{rref}[A\mid\mathbf{0}] = \begin{bmatrix} 1 & 0 & 0 & 0 \\ 0 & 1 & 0 & 0 \\ 0 & 0 & 1 & 0 \end{bmatrix}.\end{split}\]Koska kerroinmatriisin \(A\) paikalle syntyi yksikkömatriisi, yhtälöryhmällä \([A\mid\mathbf{0}]\) on yksikäsitteinen ratkaisu, ja sen on oltava triviaaliratkaisu. Täten kysytyt vektorit ovat lineaarisesti riippumattomia.
Kokonaismatriisi ja sen redusoitu riviporrasmuoto ovat
\[\begin{split}[A\mid\mathbf{0}] = \begin{bmatrix} 1 & 2 & 6 & 4 & 0 \\ 0 & 2 & 7 & 2 & 0 \\ 3 & 1 & -2 & 1 & 0 \end{bmatrix} \longrightarrow \operatorname{rref}[A\mid\mathbf{0}] = \begin{bmatrix} 1 & 0 & 0 & \frac{22}{5} & 0 \\ 0 & 1 & 0 & -\frac{37}{5} & 0 \\ 0 & 0 & 1 & \frac{12}{5} & 0 \end{bmatrix}.\end{split}\]Koska jokaisessa kerroinmatriisin sarakkeessa ei ole johtavaa ykköstä, yhtälöryhmä \([A\mid\mathbf{0}]\) sisältää vapaita muuttujia, ja täten sillä on ääretön määrä ratkaisuja. Ryhmälle siis löytyy myös epätriviaali ratkaisu, joten vektorit ovat lineaarisesti riippuvia. Tämä olisi voitu päätellä jo siitä, että yhtälöryhmässä on enemmän muuttujia kuin yhtälöitä, jolloin aikaisemman lauseen nojalla sillä on oltava ääretön määrä ratkaisuja.
Lineaariselle riippuvuudelle löytyy myös muita luonnehdintoja.
Lause.
Avaruuden \(\mathbb R^n\) vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat lineaarisesti riippuvia täsmälleen silloin, kun jokin niistä voidaan ilmaista muiden lineaarikombinaationa.
Todistetaan väite kahdessa osassa.
Oletetaan, että vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat lineaarisesti riippuvia, jolloin yhtälö
\[c_1\mathbf{v}_1 + c_2\mathbf{v}_2 + \cdots + c_k\mathbf{v}_k = \mathbf{0}\]toteutuu myös silloin, kun kaikki kertoimet \(c_1, c_2, \ldots, c_k\) eivät ole nollia. Oletetaan, että \(c_i \not= 0\), jolloin vektori \(\mathbf{v}_i\) voidaan ratkaista lineaarikombinaationa
\[\mathbf{v}_i = -\frac{1}{c}(c_1\mathbf{v}_1 + c_2\mathbf{v}_2 + \ldots + c_{i - 1}\mathbf{v}_{i - 1} + c_{i + 1}\mathbf{v}_{i + 1} + \cdots + c_k\mathbf{v}_{k}).\]Oletetaan, että vektori \(\mathbf{v}_j\) on muiden lineaarikombinaatio
\[\mathbf{v}_j = a_1\mathbf{v}_1 + a_2\mathbf{v}_2 + \cdots + a_{j - 1}\mathbf{v}_{j - 1} + a_{j + 1}\mathbf{v}_{j + 1} + \cdots + a_k\mathbf{v}_k.\]Tällöin nollavektorilla on lineaarikombinaatioesitys
\[\mathbf{0}= a_1\mathbf{v}_1 + a_2\mathbf{v}_2 + \cdots + a_{j - 1}\mathbf{v}_{j - 1} - \mathbf{v}_j + a_{j + 1}\mathbf{v}_{j + 1} + \cdots + a_k\mathbf{v}_k,\]missä ainakin vektorin \(\mathbf{v}_j\) kerroin \(-1 \not= 0\). Siis vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) ovat lineaarisesti riippuvia.
\(\square\)
Tämän lauseen tärkeä seuraus on, että vektorikokoelman virittämää joukkoa tarkastellessa voidaan karsia pois kaikki lineaarisesti riippuvat vektorit.
Seuraus.
Olkoot avaruuden \(\mathbb R^n\) vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k\) lineaarisesti riippumattomia ja olkoon \(\mathbf{x}\) sellainen avaruuden \(\mathbb R^n\) vektori, että vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_k, \mathbf{x}\) ovat lineaarisesti riippuvia. Tällöin
Todistetaan lopuksi edellisen esimerkin toisessa kohdassa tehdyn havainnon pohjalta lause, joka antaa ylärajan avaruudesta \(\mathbb R^n\) löydettävien lineaarisesti riippumattomien vektorikokoelmien koolle.
Lause.
Jos \(m > n\), niin avaruuden \(\mathbb R^n\) vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_m\) ovat lineaarisesti riippuvia.
Tulkitaan vektoriyhtälö
homogeenisena lineaarisena yhtälöryhmänä, jossa on \(m\) muuttujaa ja \(n\) yhtälöä. Tällöin aiemman lauseen nojalla ryhmällä on ääretön määrä ratkaisuja. Niihin lukeutuu myös epätriviaali ratkaisu, joten löydetään vektoriyhtälön toteuttavat kertoimet \(c_1, c_2, \ldots, c_m\), joista vähintään yksi poikkeaa nollasta. Siis vektorit \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \ldots, \mathbf{v}_m\) ovat lineaarisesti riippuvia. \(\square\)
Esimerkiksi siis kaikki avaruudesta \(\mathbb R^3\) poimitut vektorikokoelmat \(\mathbf{v}_1, \mathbf{v}_2, \mathbf{v}_3, \mathbf{v}_4\) ovat lineaarisesti riippuvia.