Processing math: 100%

Potenssi- ja juurifunktiot

Potenssifunktio on muotoa xr oleva funktio, jonka eksponentti r on jokin reaaliluku. Tämän luvun tavoitteena on määritellä potenssifunktio matemaattisen täsmällisesti tapauksessa, jossa r on rationaaliluku. Reaalieksponenttisen potenssifunktion määrittely onnistuu myöhemmin eksponentti- ja logaritmifunktioiden avulla luvussa 3.5. Koska rationaaliluvut voidaan ilmaista muodossa mn, missä m on jokin kokonaisluku ja n jokin positiivinen kokonaisluku, pitää potenssifunktio saada määriteltyä aluksi eksponenteilla, jotka ovat kokonaislukuja tai niiden käänteislukuja. Käänteislukuja varten pitää määritellä potenssifunktioiden käänteisfunktiot eli niin kutsutut juurifunktiot.

Eksponenttina positiivinen kokonaisluku

Kun eksponenttina r on jokin positiivinen kokonaisluku, eksponentti ilmaisee tuttuun tapaan, montako kertaa itsellään kantaluku x pitää kertoa. Tämä yksinkertainen idea otetaan lähtökohdaksi, kun potenssifunktion määritelmää aletaan laajentaa kohti rationaalieksponentin tapausta. Oleellista on huomata, että potenssinfunktion perusominaisuudet säilyvät jokaisessa yleistyksessä.

Määritelmä 3.2.1

Potenssifunktio (power function) f:RR, f(x)=xn positiivisille kokonaisluvuille n määritellään asettamalla

xn=xxxn kpl.

Lukua x kutsutaan kantaluvuksi ja lukua n eksponentiksi. Erityisesti sanotaan, että x2 on luvun x neliö ja x3 luvun x kuutio.

Havainnollistetaan potenssifunktioita piirtämällä niiden kuvaajia. Parittomilla eksponenteilla xn on negatiivinen, kun x on negatiivinen, ja parillisilla eksponenteilla xn on aina ei-negatiivinen. Perustele tämä itsellesi potenssifunktion määritelmän avulla.

../_images/alkeisfunktiotpotenssikuvaajat.svg

Potenssifunktion määritelmästä seuraa suoraan, että

xnxm=(xxxn kpl)(xxxm kpl)=xxxn+m kpl=xn+m.

Myös muut tutut potenssiopin laskusäännöt voidaan johtaa vastaavasti määritelmästä:

(1)xn+m=xnxm,(xn)m=xnm ja (xy)n=xnyn,

missä x ja y ovat reaalilukuja, sekä n ja m positiivisia kokonaislukuja.

Lause 3.2.2

Olkoon n jokin positiivinen kokonaisluku. Seuraavat tulokset ovat voimassa.

  1. Jos n on pariton, niin potenssifunktio xn on aidosti kasvava.
  2. Jos n on parillinen, niin potenssifunktio xn on aidosti vähenevä, kun x<0, ja aidosti kasvava, kun x0.
Piilota/näytä todistus

Tuloksen oikeellisuudesta on helppo vakuuttua potenssifunktioiden kuvaajien perusteella. Havainnollistetaan todistusta muutamissa tapauksissa, joissa n on pieni positiivinen kokonaisluku. Olkoon x<y, ja tarkastellaan potenssifunktiota aidosti kasvavuuden ja vähenevyyden määritelmän mukaisesti. Keskitytään aluksi aidosti kasvavuuden todistamiseen, sillä aidosti vähenevyys parillisen eksponentin tapauksessa saadaan todistettua aidosti kasvavuuden avulla.

Jos n=1, niin väite on selvä. Jos n=2 ja x,y0, niin reaalilukujen järjestysrelaation < ominaisuuksien perusteella

x2=xxxy<yy=y2.

Jos n=3, niin jaetaan todistus osiin sen mukaan, minkä merkkisiä muuttujat x ja y ovat.

  1. Olkoon x,y0. Tällöin edellä osoitetun nojalla x2<y2, ja vastaavasti osoitetaan, että x3<y3.
  2. Olkoon x<0 ja y0. Jos x2<y2, niin x3=xx2<yx2yy2=y3, sillä x<y ja x2>0. Jos puolestaan x2y2, niin järjestysrelaation ominaisuuksien perusteella x3xy2<yy2=y3.
  3. Olkoon x,y<0. Tällöin x ja y ovat positiivisia reaalilukuja, joille y<x. Täten aiemmin osoitetun nojalla (y)2=y2<x2=(x)2, ja edelleen järjestysrelaation ominaisuuksien perusteella x3<xy2<y3.

Joka tapauksessa saadaan siis, että x3<y3, kun x<y.

Täsmällinen todistus muille positiivisille kokonaisluvuille n tapahtuu induktiolla. Oletetaan nyt, että potenssifunktioiden aidosti kasvavuus on lauseen mukaisesti voimassa. Olkoon y<x<0, jolloin 0<x<y. Toisin sanoen x ja y ovat positiivisia lukuja, joihin voidaan soveltaa parillisten potenssifunktioiden aidosti kasvavuutta. Siispä

x2k=(x)2k<(y)2k=y2k,

missä k on jokin positiivinen kokonaisluku. Näin ollen xn on aidosti vähenevä, kun n on positiivinen parillinen kokonaisluku ja x<0.

Juurifunktio potenssifunktion käänteisfunktiona

Tässä osiossa perehdytään siihen, miten määritelmän 3.2.1 potenssifunktioille voidaan määritellä käänteisfunktiot. Luvun 2.3 oppien mukaisesti funktion käänteisfunktio on olemassa, kunhan funktio on bijektio. Näin ollen potenssifunktiolla xn on käänteisfunktio seurauksen 2.4.3 nojalla, kun eksponentti n on pariton positiivinen kokonaisluku, koska tällöin potenssifunktio on lauseen 3.2.2 perusteella aidosti kasvava. Tarkastellaan seuraavaksi käänteisfunktion olemassaoloa parillisen eksponentin tapauksessa, ja aloitetaan tarkastelu seuraavalla esimerkillä.

Esimerkki 3.2.3

Ratkaistaan niin sanotut potenssiyhtälöt x4=16 ja x4=16.

Aloitetaan ensimmäisestä potenssiyhtälöstä. Huomataan, että x=2 on ratkaisu, sillä 24=16. Lisäksi havaitaan, että myös x=2 on ratkaisu, sillä jälleen (2)4=16. Koska potenssifunktio on aidosti kasvava, kun x0, ja aidosti vähenevä, kun x<0, saadut ratkaisut ovat potenssiyhtälön ainoat reaaliset ratkaisut.

Toisella potenssiyhtälöllä ei ole yhtään reaalista ratkaisua, sillä x40 kaikilla reaaliluvuilla x.

Esimerkistä pystytään päättelemään, että potenssifunktio x4 ei ole injektio, sillä vastaluvut 2 ja 2 kuvautuvat samaksi alkioksi 16. Potenssifunktio ei myöskään ole surjektio, sillä alkioksi 16 ei kuvaudu yksikään reaaliluku. Koska potenssifunktio ei ole bijektio, ei sillä myöskään ole olemassa käänteisfunktiota.

Kuten esimerkissä 2.3.2, potenssifunktion x4 käänteisfunktio voidaan määrittää, kunhan sen määrittely- ja maalijoukkoa rajataan sopivasti. Yleisesti parillisten positiivisten eksponenttien tapauksessa potenssifunktiosta saadaan bijektio, kun määrittely- ja maalijoukoksi rajataan epänegatiiviset reaaliluvut eli väli [0,). Siispä potenssifunktiolla on olemassa käänteisfunktio, jonka lauseke saadaan ratkaisemalla muuttuja x yhtälöstä xn=y.

Potenssifunktion bijektiivisyydellä voidaan perustella, että potenssiyhtälöllä xn=y on täsmälleen yksi reaalinen ratkaisu luvulle x, jos

  1. n on pariton, tai
  2. n on parillinen ja x,y0.

Yllä olevan potenssiyhtälön yksikäsitteistä ratkaisua x kutsutaan luvun y n. juureksi ja sitä merkitään x=ny. Parillisen eksponentin tapauksessa yhtälöllä voi olla kuitenkin kaksi vastalukuratkaisua, kuten esimerkissä 3.2.3 käy ilmi. Tällöin käänteisfunktion määrittelyjoukko pitää rajata epänegatiivisiksi reaaliluvuiksi, jotta käänteisfunktio on hyvin määritelty.

Määritelmä 3.2.4

Olkoon n positiivinen kokonaisluku. Yhtälön xn=y yksikäsitteinen tai positiivinen ratkaisu x määrittelee juurifunktion (root function) ny=x.

Jos n on pariton, niin juurifunktion määrittelyjoukko on reaaliluvut. Jos n on parillinen, niin määrittelyjoukko on [0,). Erityisesti sanotaan, että 2x=x on luvun x neliöjuuri ja 3x luvun x kuutiojuuri.

Lause 3.2.5

Jos x<y, niin nx<ny, kunhan molemmat lausekkeet on määritelty.

Piilota/näytä todistus
Tulos seuraa suoraan lauseesta 2.4.4, sillä aidosti kasvavan funktion käänteisfunktiona juurifunktio on myös aidosti kasvava.

Koska juurifunktio määritellään potenssifunktion käänteisfunktiona, niin ne kumoavat toisensa, eli toteuttavat yhtälöt

nxn=xja(ny)n=y,

missä parillisilla eksponenteilla n sekä x että y ovat ei-negatiivisia.

../_images/alkeisfunktiotjuurikuvaaja.svg

Huomautus 3.2.6

Olkoon n positiivinen kokonaisluku. Juurifunktion avulla voidaan nyt määritellä, että

x1n=nx,

kunhan yllä oleva lauseke on määritelty. Toisin sanoen kun eksponenttina on positiivisen kokonaisluvun n käänteisluku, tarkoitetaan sillä kantaluvun n. juurta. Tämä merkintätapa sopii hyvin yhteen potenssiopin laskusääntöjen kanssa, sillä esimerkiksi

(nx)n=(x1n)n=x1nn=x1=x,

kuten pitääkin.

Lause 3.2.7

Jos n on parillinen positiivinen kokonaisluku ja x reaaliluku, niin nxn=|x|.

Piilota/näytä todistus

Olkoon n parillinen positiivinen kokonaisluku. Jos x0, niin määritelmien nojalla nxn=x. Jos puolestaan x<0, niin xn>0, eli juurilauseke y=nxn on määritelty. Yhtälön yn=xn ratkaisut luvulle y ovat x ja x, joista x on positiivinen. Täten nxn=x. Yhteenvetona siis

nxn={x,kun x0x,kun x<0,

eli nxn=|x| itseisarvon määritelmän nojalla.

Eksponenttina negatiivinen kokonaisluku

Seuraava luonnollinen laajennus on määritellä potenssifunktio negatiivisille kokonaislukueksponenteille. Määrittely tehdään siten, että potenssiopin tutut laskusäännöt säilyvät laajennuksessa.

Määritelmä 3.2.8

Olkoon n positiivinen kokonaisluku. Potenssifunktio xn negatiivisille eksponenteille määritellään asettamalla

xn=1xn,

kun x0.

Tarkastellaan vielä, mitä voisi olla x0. Koska esimerkiksi 0=11, niin silloin kun x0, on voimassa

x0=x11=x1x1=x1x=xx=1.

Siis x0=1, kunhan x0. Lauseke 00 on epämääräinen, eikä sille tule asettaa arvoa ilman erityistä harkintaa. Näin on saatu määriteltyä potenssifunktio f(x)=xn määritellyksi kaikilla nZ. Kun n0, funktio f on määritelty vain nollasta poikkeavilla reaaliluvuilla.

../_images/alkeisfunktiotkaanteiskuvaaja.svg

On melko suoraviivaista todistaa, että potenssiopin laskusäännöt ovat voimassa myös ei-positiivisille eksponenteille, kunhan kaikki lausekkeen osat on määritelty. Tarkastellaan esimerkiksi ensimmäistä lakia tapauksessa n0 ja m<0.

xnxm=n kplxxxxxxm kpl={n(m) kplxxx,jos nm1xxxmn kpl,jos n<m,

eli xnxm=xn+m.

Lause 3.2.9

Olkoon n jokin positiivinen kokonaisluku. Seuraavat tulokset ovat voimassa.

  1. Jos n on pariton, niin potenssifunktio xn on aidosti vähenevä välillä (,0) ja välillä (0,).
  2. Jos n on parillinen, niin potenssifunktio xn on aidosti kasvava, kun x<0, ja aidosti vähenevä, kun x>0.
Piilota/näytä todistus
Koska xn=1xn, missä n on positiivinen kokonaisluku, voidaan lausetta 3.2.2 hyödyntää todistuksessa. Koska 1xn=1nxn=(1x)n, on kyseessä yhdistetty funktio potenssifunktiosta ja funktiosta 1x. Väitteet seuraavat sisäfunktion aidosta vähenevyydestä ja ulkofunktion aidosti monotonisuudesta lauseen 2.4.5 perusteella.

Eksponenttina rationaaliluku

Potenssifunktio on tähän mennessä määritelty vain kokonaislukueksponenteille ja niiden käänteisluvuille. Yhdistämällä nämä määritelmät sopivalla tavalla voidaan potenssifunktio viimein määritellä rationaalisille eksponenteille.

Määritelmä 3.2.10

Olkoon m kokonaisluku ja n positiivinen kokonaisluku. Potenssifunktio xr rationaalisille eksponenteille r=mn määritellään asettamalla

xr=xmn=(nx)m,

kun x on reaaliluku, x0 jos n on parillinen ja x0 jos m<0.

Rationaaliluvuille r potenssifunktio xr on ikään kuin kokonaislukupotenssi- ja juurifunktion yhdistelmä. Sen alle voidaankin yhdistää kaikki aiemmat määritelmät, ja potenssifunktio xr toteuttaa kaikki potenssiopin laskusäännöt.

xr+s=xrxs,(xr)s=xrsja(xy)r=xryr.

Todistetaan viimeinen laskusääntö. Olkoon r=mn rationaaliluku, sekä x ja y sopivia reaalilukuja. Tällöin

(xy)r=(xy)mn=(nxy)m,

missä juuri z=nxy on yhtälön zn=xy yksikäsitteinen tai positiivinen ratkaisu. Kuitenkin myös nxnx on tällainen ratkaisu, sillä positiiviselle kokonaisluvulle n on voimassa

(nxnx)n=(nx)n(ny)n=xy.

Potenssifunktion bijektiivisyydestä johtuen tästä seuraa, että nxy=nxny, ja täten

(xy)r=(nxny)m=(nx)m(ny)m=xmnymn=xryr.

Lause 3.2.11

Potenssifunktio xr, missä r on rationaaliluku, toteuttaa seuraavat ehdot, kun x,y0.

  1. Jos r>0, niin xr<yr aina, kun x<y.
  2. Jos r<0, niin xr>yr aina, kun x<y.
  3. Jos r=0, niin xr=1.

Seuraavassa kuvassa hahmotellaan potenssifunktion xr kuvaajan kulkua eri eksponenttien r arvoilla, kun x0.

../_images/alkeisfunktiotrationaalipotenssikuvaaja.svg

Potenssifunktioiden kanssa täytyy olla hyvin varovainen, jos aikoo supistaa tai laventaa eksponenttia. Havainnollistetaan ongelmaa ”todistamalla”, että

1=(1)13!=(1)26=(1)216=((1)2)16=116=1.

Mikä menee pieleen? Tarkastelemalla potenssifunktioita x13=3x ja x26=(6x)2 määritelmän avulla nähdään, että ensimmäinen on määritelty kaikille reaaliluvuille, mutta jälkimmäinen vain ei-negatiivisille reaaliluvuille. Funktiot x13 ja x26 eivät siis ole samat! Edeltävässä päättelyssä huutomerkillä merkitty yhtäsuuruus ei siis ole voimassa, sillä lauseketta (1)26=(61)2 ei ole määritelty reaalisena. Eksponentissa supistaessa ja laventaessa on aina tarkistettava, että käsiteltävä lauseke pysyy määriteltynä.

Palautusta lähetetään...