Loading [MathJax]/extensions/TeX/boldsymbol.js
Tämä kurssi on jo päättynyt.
\newcommand{\N}{\mathbb N} \newcommand{\Z}{\mathbb Z} \newcommand{\Q}{\mathbb Q} \newcommand{\R}{\mathbb R} \newcommand{\C}{\mathbb C} \newcommand{\ba}{\mathbf{a}} \newcommand{\bb}{\mathbf{b}} \newcommand{\bc}{\mathbf{c}} \newcommand{\bd}{\mathbf{d}} \newcommand{\be}{\mathbf{e}} \newcommand{\bff}{\mathbf{f}} \newcommand{\bh}{\mathbf{h}} \newcommand{\bi}{\mathbf{i}} \newcommand{\bj}{\mathbf{j}} \newcommand{\bk}{\mathbf{k}} \newcommand{\bN}{\mathbf{N}} \newcommand{\bn}{\mathbf{n}} \newcommand{\bo}{\mathbf{0}} \newcommand{\bp}{\mathbf{p}} \newcommand{\bq}{\mathbf{q}} \newcommand{\br}{\mathbf{r}} \newcommand{\bs}{\mathbf{s}} \newcommand{\bT}{\mathbf{T}} \newcommand{\bu}{\mathbf{u}} \newcommand{\bv}{\mathbf{v}} \newcommand{\bw}{\mathbf{w}} \newcommand{\bx}{\mathbf{x}} \newcommand{\by}{\mathbf{y}} \newcommand{\bz}{\mathbf{z}} \newcommand{\bzero}{\mathbf{0}} \newcommand{\nv}{\mathbf{0}} \newcommand{\cA}{\mathcal{A}} \newcommand{\cB}{\mathcal{B}} \newcommand{\cC}{\mathcal{C}} \newcommand{\cD}{\mathcal{D}} \newcommand{\cE}{\mathcal{E}} \newcommand{\cF}{\mathcal{F}} \newcommand{\cG}{\mathcal{G}} \newcommand{\cH}{\mathcal{H}} \newcommand{\cI}{\mathcal{I}} \newcommand{\cJ}{\mathcal{J}} \newcommand{\cK}{\mathcal{K}} \newcommand{\cL}{\mathcal{L}} \newcommand{\cM}{\mathcal{M}} \newcommand{\cN}{\mathcal{N}} \newcommand{\cO}{\mathcal{O}} \newcommand{\cP}{\mathcal{P}} \newcommand{\cQ}{\mathcal{Q}} \newcommand{\cR}{\mathcal{R}} \newcommand{\cS}{\mathcal{S}} \newcommand{\cT}{\mathcal{T}} \newcommand{\cU}{\mathcal{U}} \newcommand{\cV}{\mathcal{V}} \newcommand{\cW}{\mathcal{W}} \newcommand{\cX}{\mathcal{X}} \newcommand{\cY}{\mathcal{Y}} \newcommand{\cZ}{\mathcal{Z}} \newcommand{\pv}{\overline} \newcommand{\iu}{\mathrm{i}} \newcommand{\ju}{\mathrm{j}} \newcommand{\re}{\operatorname{Re}} \newcommand{\im}{\operatorname{Im}} \newcommand{\arsinh}{\operatorname{ar\,sinh}} \newcommand{\arcosh}{\operatorname{ar\,cosh}} \newcommand{\artanh}{\operatorname{ar\,tanh}} \newcommand{\sgn}{\operatorname{sgn}} \newcommand{\diag}{\operatorname{diag}} \newcommand{\proj}{\operatorname{proj}} \newcommand{\rref}{\operatorname{rref}} \newcommand{\rank}{\operatorname{rank}} \newcommand{\Span}{\operatorname{span}} \newcommand{\vir}{\operatorname{span}} \renewcommand{\dim}{\operatorname{dim}} \newcommand{\alg}{\operatorname{alg}} \newcommand{\geom}{\operatorname{geom}} \newcommand{\id}{\operatorname{id}} \newcommand{\norm}[1]{\lVert #1 \rVert} \newcommand{\tp}[1]{#1^{\top}} \renewcommand{\d}{\mathrm{d}} \newcommand{\sij}[2]{\bigg/_{\mspace{-15mu}#1}^{\,#2}} \newcommand{\abs}[1]{\lvert#1\rvert} \newcommand{\pysty}[1]{\left[\begin{array}{@{}r@{}}#1\end{array}\right]} \newcommand{\piste}{\cdot} \newcommand{\qedhere}{} \newcommand{\taumatrix}[1]{\left[\!\!#1\!\!\right]} \newenvironment{augmatrix}[1]{\left[\begin{array}{#1}}{\end{array}\right]} \newenvironment{vaugmatrix}[1]{\left|\begin{array}{#1}}{\end{array}\right|}

Integraalifunktio

Olkoon seuraavassa I\subset\R (rajoitettu tai rajoittamaton) reaalilukuväli.

Määritelmä 5.2.1

Funktio F : I\to\R on funktion f : I\to\R integraalifunktio eli antiderivaatta (antiderivative) välillä I, jos F'(x)=f(x) kaikilla välin I pisteillä x.

Esimerkki 5.2.2

Olkoon f(x)=2x+1. Silloin esimerkiksi F(x)=x^2+x-4 ja G(x)=x^2+x+8 ovat funktion f integraalifunktioita, koska F'(x)=f(x) ja G'(x)=f(x).

Esimerkki näyttää, että integraalifunktio ei ole yksikäsitteinen. Eri integraalifunktiot eroavat toisistaan kuitenkin vain vakion osalta.

Lause 5.2.3

Olkoon F jokin funktion f integraalifunktio välillä I. Tällöin jokainen funktion f integraalifunktio voidaan esittää muodossa G(x)=F(x)+C, missä C\in\R. Vakiota C kutsutaan integroimisvakioksi.

Todistus

Olkoot F ja G funktion f integraalifunktioita välillä I. Merkitään H(x)=G(x)-F(x). Silloin

H'(x)=G'(x)-F'(x)=f(x)-f(x)=0.

Differentiaalilaskennan väliarvolauseen avulla voidaan tällöin osoittaa, että H on vakiofunktio, eli H(x)=G(x)-F(x)=C jollain reaalivakiolla C.

Määritelmä 5.2.4

Funktion f : I\to\R integroimisella tarkoitetaan kaikkien funktion f integraalifunktioiden määrittämistä välillä I. Funktion f integraalifunktiolle F käytetään merkintää

F(x)=\int f(x)\,\d x.

Merkinnän katsotaan sisältävän kaikki funktion f integraalifunktiot, joten integroimisvakiota ei tässä merkinnässä yleensä kirjoiteta näkyviin.

Esimerkki 5.2.5

Integroinnin tulokset voi tarkastaa derivoimalla. Esimerkiksi on helppo nähdä, että

\begin{split}\begin{aligned} \int13x^3\,\d x&=\frac{13}{4}x^4+C,\\ \int\sin(3x)\,\d x&=-\frac13\cos(3x)+C,\\ \int e^{-9x}\,\d x&=-\frac19e^{-9x}+C. \end{aligned}\end{split}

Integraalifunktion määritelmästä ja sen vakiota vaille yksikäsitteisyydestä seuraa suoraan, että integrointi ja derivointi ovat käänteisiä operaatioita. Toisin sanoen, mikäli funktiolla f on integraalifunktio välillä I, niin

D\int f(x)\,\d x=f(x)

ja mikäli f on derivoituva välillä I, niin

\int f'(x)\,\d x=f(x)+C.

Integraalifunktioista puhuttaessa on oleellista, että tarkastelujoukkona I on väli, kuten seuraava esimerkki osoittaa.

Esimerkki 5.2.6

Funktioille F(x)=1 ja

\begin{split}G(x)=\begin{cases} 0,&\text{kun }x<0\\ 1,&\text{kun }x>0 \end{cases}\end{split}

on F'(x)=G'(x)=0 kaikilla x\ne0, mutta silti F(x)\ne G(x)+C.

Seuraavassa lauseessa todetaan, että integrointi on lineaarinen operaatio, eli se toteuttaa samat vakion siirron ja summan laskusäännöt kuin derivaattakin.

Lause 5.2.7

Olkoot f,g : I \to \R funktioita ja c reaaliluku. Tällöin

\begin{split}\begin{aligned} \int cf(x)\,\d x&=c\int f(x)\,\d x,\\ \int(f(x)+g(x))\,\d x&=\int f(x)\,\d x+\int g(x)\,\d x. \end{aligned}\end{split}
Todistus
Väitteet seuraavat suoraan derivoinnin lineaarisuudesta. Jos F(x) on funktion f(x) jokin integraalifunktio, niin cf(x)=c(DF(x))=D(cF(x)), joten funktiolla cf(x) on integraalifunktio cF(x). Toinen väite vastaavasti.
Integrointi on lineaarinen operaatio. Tämä tarkoittaa, että

Esimerkki 5.2.8

Lineaarisuutta käyttäen

\begin{split}\begin{aligned} \int 2x(\sqrt{x}-1)\,\d x&=\int\big(2x^{3/2}-2x\big)\,\d x =2\int x^{3/2}\,\d x-\int2x\,\d x\\ &=2\cdot\frac25x^{5/2}-x^2+C =\frac45 x^2\sqrt{x}-x^2+C. \end{aligned}\end{split}

Kaikilla funktioilla ei ole integraalifunktiota.

Esimerkki 5.2.9

Olkoon funktio f : \R\to\R määritelty asettamalla

\begin{split}f(x)=\begin{cases} 0, &\text{kun}\ x<0\\ 1, &\text{kun}\ x\ge0. \end{cases}\end{split}

Oletetaan, että sillä on integraalifunktio F : \R\to\R. Silloin

\begin{split}F(x)=\begin{cases} C, &\text{kun}\ x<0\\ x+D, &\text{kun}\ x>0. \end{cases}\end{split}

Koska F on derivoituva pisteessä x=0, niin F on jatkuva pisteessä x=0 ja siis C=D. Nyt funktion F kuvaajalla on kulma pisteessä x=0, eikä F täten ole derivoituva, kun x=0. Tämä ristiriita osoittaa, että funktiolla f ei voi olla integraalifunktiota.

Integraalifunktion olemassaoloa pohditaan tarkemmin myöhemmin. Hyvä uutinen on, että jokaisella jatkuvalla funktiolla (ja monilla muillakin funktioilla) on integraalifunktio. Huono uutinen on, että monesti yksinkertaisenkaan näköisen jatkuvan funktion f integraalifunktiota F ei voida esittää äärellisen monen alkeisfunktion avulla. Tällaisia funktioita ovat esimerkiksi

\frac{\sin x}{x},\qquad\frac{1}{\ln x},\qquad\frac{e^x}{x}\qquad \text{ja}\qquad e^{x^2}.

Seuraavassa, integrointitekniikkaan omistautuneessa luvussa käydään läpi joitakin tapoja laskea integraalifunktio silloin, kun sille on lauseke olemassa.

Palautusta lähetetään...