Processing math: 100%
Tämä kurssi on jo päättynyt.

Erikoispisteiden tunnuspiirteitä

Kun eristettyjen erikoispisteiden lajit määritellään Laurentin sarjan avulla, on luonnollista kysyä miten niitä voisi etsiä tilanteissa, joissa sarjakehitelmää ei tunneta. Jokaisella erikoispisteen tyypillä on sille ominaisia piirteitä, jotka auttavat niiden tunnistamisessa ja ominaisuuksien tutkimisessa.

Eristetyn erikoispisteen poistuvuus (ja myöhemmin oleellisuus) liittyy kiinteästi sen ympäristön kuvajoukkoon funktiossa. Eräässä mielessä voidaan todeta, että z0 on funktion f poistuva erikoispiste, kunhan funktion f arvot pysyvät käsissä pisteen z0 punkteeratussa ympäristössä.

Lause 6.3.1 (Riemannin lause)

Olkoon z0 funktion f eristetty erikoispiste. Tällöin seuraavat väitteet ovat yhtäpitäviä.

  1. Funktiolla f on pisteessä z0 poistuva erikoispiste.
  2. Funktio f voidaan jatkaa analyyttiseksi pisteen z0 ympäristössä.
  3. Funktio f on rajoitettu pisteen z0 ympäristössä.
Todistus

Todistetaan implikaatiot 12 ja 31. Puuttuvan implikaation 23 todistaminen jätetään harjoitustehtäväksi.

12: Jos z0 on funktion f poistuva erikoispiste, niin pisteen z0 ulkopuolella

f(z)=n=0an(zz0)n

joillekin kertoimille an, missä nZ ja an=0 aina, kun n<0. Tällöin myös pisteessä z0 määritelty funktio

˜f(z)=n=0an(zz0)n

on lauseen 5.2.9 nojalla analyyttinen pisteen z0 ympäristössä piste z0 mukaan luettuna.

31: Määritellään uusi, myös pisteessä z0 määritelty funktio g asettamalla

g(z)={(zz0)2f(z),kun zz00,kun z=z0.

Tämä on analyyttinen pisteen z0 punkteeratussa ympäristössä, sillä f on sitä. Lisäksi

0|g(z0+h)g(z0)h|=|(z0+hz0)2f(z0+h)0h|=|h||f(z0+h)|M|h|0,

kun h0, missä M on funktion f rajoittuneisuuteen liittyvä vakio. Täten g(z0)=0 ja g on analyyttinen pisteen z0 ympäristössä piste z0 mukaan lukien. Nyt siis funktiolla g on pisteen z0 ympäristössä Taylorin sarja

g(z)=n=0an(zz0)n=g(z0)+g(z0)(zz0)+n=2an(zz0)n=n=2an(zz0)n,

missä an=g(n)(z0)/n!, joten funktiolla g on vähintään kaksinkertainen nolla pisteessä z0. Nyt pisteen z0 ympäristössä on oltava

f(z)=g(z)(zz0)2=1(zz0)2n=2an(zz0)n=n=0an+2(zz0)n,

eli funktion f Laurentin sarjassa ei ole negatiivisia potensseja, eli z0 on poistuva erikoispiste.

Seuraavan lauseen toinen kohta osoittaa, että kertomalla termillä (zz0)k funktiota, jolla on k-kertainen napa, saadaan funktio, jolla on poistuva erikoispiste. Kohta kolma on saman asian uudelleen muotoilu.

Lause 6.3.2

Oletetaan, että z0 on funktion f eristetty erikoispiste ja että kokonaisluku k>0. Tällöin seuraavat väitteet ovat yhtäpitäviä.

  1. Funktiolla f on pisteessä z0 k-kertainen napa.
  2. k on pienin kokonaisluku, jolla limzz0(zz0)kf(z)C{0}.
  3. k on pienin kokonaisluku, jolla f(z)=(zz0)kg(z), missä g on pisteessä z0 analyyttinen funktio ja g(z0)0.
Todistus

Hahmotellaan todistuksen idea. Funktiolla f on pisteessä z0 k-kertainen napa, jos ja vain jos Laurentin sarjassa

(zz0)kf(z)=(zz0)kn=kan(zz0)n=n=0ank(zz0)n

kertoimet ank=0, kun nk<0 ja ak0. Niinpä yhtäpitävästi raja-arvo

limzz0(zz0)kf(z)=ak+limzz0n=1ank(zz0)n=ak,

ja toisaalta

f(z)=(zz0)kn=0ank(zz0)n,

missä potenssisarja määrittelee pisteessä z0 analyyttisen funktion g, jolle g(z0)=ak0. Positiivisen kokonaisluvun minimaalisuus vaaditaan siihen, että Laurentin sarjakehitelmän voi todella aloittaa indeksistä k.

Samaan tapaan kuin rationaalifunktion nollat ja navat liittyvät toisiinsa osoittajan ja nimittäjän nollakohtien kautta, myös yleisen kompleksimuuttujan funktion f ja siihen liittyvän osamäärän 1/f nollat ja navat liittyvät toisiinsa.

Lause 6.3.3

Oletetaan, että z0 on funktion f eristetty erikoispiste ja että kokonaisluku k>0. Funktiolla f on pisteessä z0 k-kertainen napa, jos ja vain jos funktiolla 1/f on pisteessä z0 k-kertainen nolla.

Todistus

Hahmotellaan todistuksen idea. Funktiolla f on pisteessä z0 k-kertainen napa, jos ja vain jos funktio (zz0)kf(z) voidaan jatkaa analyyttiseksi pisteen z0 ympäristössä piste z0 mukaan lukien. Tällöin myös funktio

1(zz0)kf(z)=(zz0)k1f(z)

on analyyttinen pisteen z0 ympäristössä, ja sillä on Taylorin sarja

(zz0)k1f(z)=n=0an(zz0)n.

Yhtäpitävästi siis funktiolla 1/f on Taylorin sarja

1f(z)=n=kank(zz0)n,

mistä voidaan päätellä, että funktiolla 1/f on k-kertainen nolla pisteessä z0.

Oleelliset erikoispisteet eroavatkin sitten luonteeltaan merkittävästi poistuvista erikoispisteistä ja navoista. Kahdesta aikaisemmasta voidaan “päästä eroon” kertomalla sopivalla termillä funktion määritelmää. Oleellisen erikoispisteen z0 tapauksessa mitään raja-arvoista

limzz0(zz0)kf(z)

ei ole olemassa. Toisaalta tällä on merkittävä vaikutus funktion arvoihin erikoispisteen välittömässä ympäristössä. Picardin suurena lauseena tunnettu väite tyydytään vain toteamaan tässä.

Lause 6.3.4 (Picardin suuri lause)

Oletetaan, että z0 on funktion f eristetty erikoispiste. Jos funktiolla f on pisteessä z0 oleellinen erikoispiste, niin f saavuttaa jokaisessa pisteen z0 ympäristössä jokaisen kompleksilukuarvon korkeintaan yhtä poikkeusta lukuunottamatta.

Esimerkki 6.3.5

Funktiolla e1/z2 on oleellinen erikoispiste origossa, joten Picardin suuren lauseen oletukset toteutuvat. Koska e1/z20 aina, kun z0, niin jokaiselle säteelle r>0 punkteeratun kiekon 0<|z|<r kuvajoukko on C{0}.

Funktion eristetty erikoispiste on ainoa ympäristönsä piste, jossa funktio ei ole analyyttinen. Funktiolla on pisteessä z0

  • k-kertainen nolla, jos siinä kehitetyssä Taylorin sarjassa ak on ensimmäinen nollasta eroava kerroin,
  • k-kertainen napa, jos siinä kehitetyssä Laurentin sarjassa ak on ensimmäinen nollasta eroava kerroin.

Funktion 1/f k-kertaiset nollat ovat funktion f k-kertaiset navat. Muita eristettyjä erikoispisteitä ovat

  • poistuva erikoispiste: funktio voidaan jatkaa analyyttiseksi siinä,
  • oleellinen erikoispiste: ei poistuva erikoispiste eikä minkään kertaluvun napa.
Palautusta lähetetään...