- MATH.APP.440
- 8. Liitteet
- 8.2 Reaalitermisten sarjojen kertaus
Reaalitermisten sarjojen kertaus¶
Tässä liitteessä kerrataan reaalitermisten sarjojen määritelmä ja perusominaisuuksia. Lauseiden todistukset jätetään harjoitustehtäviksi.
Määritelmä 8.2.1
Reaalinen (päättymätön) lukujono (a_n)_{n = 0}^{\infty} on funktio \N \to \R, jossa n \mapsto a_n. Sitä merkitään myös päättymättömänä listana
Oletetaan, että L \in \R. Lukujono (a_n)_{n = 0}^{\infty} suppenee kohti lukua L, jos jokaista \epsilon > 0 kohti löytyy sellainen luonnollinen luku N, että
Tällöin merkitään
Lukujono (a_n)_{n = 0}^{\infty} suppenee, jos edellä kuvattu L on olemassa. Muussa tapauksessa se hajaantuu.
Määritelmä 8.2.2
Olkoon (a_k)_{k = 0}^{\infty} reaalinen lukujono. Muodollista summaa
kutsutaan (reaalitermiseksi) sarjaksi. Tässä a_n on sarjan n:s termi ja n ensimmäisen termin summa
sarjan n:s osasumma. Sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k suppenee, jos sen osasummien jono
suppenee, ja tällöin raja-arvoa S = \lim\limits_{n \to \infty}S_n kutsutaan sarjan summaksi. Muussa tapauksessa sarja hajaantuu.
Lause 8.2.3
Olkoot \alpha ja \beta reaalilukuja. Jos sarjat \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k ja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}b_k suppenevat summinaan S_1 ja S_2, niin myös sarja
suppenee summanaan \alpha S_1 + \beta S_2.
Lukujonon tai sarjan indeksointi voidaan aloittaa myös nollaa suuremmasta luonnollisesta luvusta, ja ne määritellään vastaavasti kuin edellä. Seuraava lause ilmaisee erityisesti sen, että mikään äärellinen määrä sarjan alkupään termejä ei vaikuta sen suppenemiseen.
Lause 8.2.4
Olkoon (a_k)_{k = 0}^{\infty} reaalinen lukujono. Sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k suppenee, jos ja vain jos sarja \sum\limits_{k = n}^{\infty}a_k suppenee kaikilla luonnollisilla luvuilla n.
Tiettyjen reaalisten sarjojen suppenemisominaisuudet tunnetaan erityisen tarkasti. Muistutellaan mieleen tutut p-sarja ja geometrinen sarja.
Lause 8.2.5 ($p$-sarja)
Olkoon p reaaliluku. Sarja \sum\limits_{k = 1}^{\infty}k^{-p} suppenee, jos ja vain jos p > 1.
Edellisille p-sarjoille annetaan erityisnimityksiä parametrin p mukaan.
- Jos p = 1, sarjaa \sum\limits_{k = 1}^{\infty}k^{-p} kutsutaan harmoniseksi sarjaksi.
- Jos p < 1, sarjaa \sum\limits_{k = 1}^{\infty}k^{-p} kutsutaan aliharmoniseksi sarjaksi.
- Jos p > 1, sarjaa \sum\limits_{k = 1}^{\infty}k^{-p} kutsutaan yliharmoniseksi sarjaksi.
Tiivistetysti siis yliharmoniset sarjat suppenevat, sekä harmoninen sarja ja aliharmoniset sarjat hajaantuvat.
Lause 8.2.6 (Geometrinen sarja)
Oletetaan, että a, r \in \R ja että a \not= 0. Sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}ar^k suppenee, jos ja vain jos |r| < 1. Lisäksi sarjan summa
Sarjan summalle löytyy vain harvoin suoraa raja-arvon määritystä yksinkertaisempi laskukaava. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä usein sovelluksissa ollaan kiinnostuneita vain sarjan suppenevuudesta. Tämän tutkimiseen on olemassa useita erilaisia testejä, joita kerrataan seuraavaksi. Kaikki testit eivät sovellu kaikkien sarjojen tutkimiseen.
Lause 8.2.7 (Hajaantumistesti)
Jos reaalinen lukujono (a_k)_{k = 0}^{\infty} hajaantuu tai \lim\limits_{k \to \infty}a_k \not= 0, niin sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k hajaantuu.
Lause 8.2.8 (Vertailuperiaate)
Olkoot \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k ja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}b_k sarjoja, sekä oletetaan että 0 \leq a_k \leq b_k aina, kun k \geq N jollekin luonnolliselle luvulle N.
- Jos \sum\limits_{k = 0}^{\infty}b_k suppenee, niin myös \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k suppenee (majoranttiperiaate).
- Jos \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k hajaantuu, niin myös \sum\limits_{k = 0}^{\infty}b_k hajaantuu (minoranttiperiaate).
Esimerkki 8.2.9
Sarja \sum\limits_{k = 2}^{\infty} \dfrac{k-5}{k^3-k} suppenee majoranttiperiaatteen nojalla, sillä
- \dfrac{k-5}{k^3-k} \geq 0, kun k \geq 5,
- \dfrac{k-5}{k^3-k} \leq \dfrac{k}{\frac{1}{2}k^3}=\dfrac{2}{k^2}, kun k \geq 5 (k-5<k ja k^3-k\geq k^3-\frac{1}{2}k^3=\frac{1}{2}k^3).
- \sum\limits_{k=2}^\infty \dfrac{2}{k^2}=2\sum\limits_{k=5}^\infty\dfrac{1}{k^2} suppenee yliharmonisena sarjana.
Jos reaalisen sarjan \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k jokainen termi a_k \geq 0, niin sarjaa sanotaan positiivitermiseksi.
Lause 8.2.10 (Positiivitermisten sarjojen testejä)
Olkoon \sum\limits_{k=0}^\infty a_k positiiviterminen sarja.
- Integraalitesti: Jos löydetään N \in \N ja vähenevä funktio f : [N, \infty) \to \R, joille f(x)\geq 0 kaikille x, ja f(k)=a_k aina kun k \geq N, niin sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k suppenee, jos ja vain jos integraali \int_{N}^{\infty} f(x)\,\rd x suppenee.
- Suhdetesti: Jos \lim\limits_{k\to\infty}\frac{a_{k+1}}{a_k}=L, niin sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k
- suppenee, jos L < 1,
- hajaantuu, jos L > 1,
- voi supeta tai hajaantua, jos L = 1.
- Juuritesti: Jos \lim\limits_{k\to\infty}\sqrt[k]{a_k}=L, niin sarja \sum\limits_{k = 0}^{\infty}a_k
- suppenee, jos L < 1,
- hajaantuu, jos L > 1,
- voi supeta tai hajaantua, jos L = 1.
Esimerkki 8.2.11
Harmoninen sarja \sum\limits_{k=1}^\infty \dfrac{1}{k} hajaantuu integraalitestin nojalla, sillä
- f(x)=\dfrac{1}{x} \geq 0, kun x\geq 1, ja f(k)=\dfrac{1}{k},
- f(x)=\frac{1}{x} > \frac{1}{y} = f(y), kun 1 \leq x < y.
- \displaystyle\int_{1}^{\infty}f(x)\,\rd x = \lim\limits_{a \to \infty}\int_{1}^{a}\dfrac{1}{x}\,\rd x = \lim\limits_{a \to \infty} \ln(a)-\ln(1)=\infty.
Esimerkki 8.2.12
Sarjan \sum\limits_{k=2}^{\infty} \dfrac{k-5}{k^3+k} suppenemista voidaan tutkia vertailuperiaatteen lisäksi suhdetestillä, koska sen termit ovat positiivisia kun k \geq 5. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään, sillä
kun n\to \infty. Tämän sarjan suppenevuutta ei siis voi osoittaa suhdetestillä.