Processing math: 100%
Tämä kurssi on jo päättynyt.

Reaalitermisten sarjojen kertaus

Tässä liitteessä kerrataan reaalitermisten sarjojen määritelmä ja perusominaisuuksia. Lauseiden todistukset jätetään harjoitustehtäviksi.

Määritelmä 8.2.1

Reaalinen (päättymätön) lukujono (an)n=0 on funktio NR, jossa nan. Sitä merkitään myös päättymättömänä listana

(an)n=0=(a0,a1,a2,).

Oletetaan, että LR. Lukujono (an)n=0 suppenee kohti lukua L, jos jokaista ϵ>0 kohti löytyy sellainen luonnollinen luku N, että

josnN,niin|anL|<ϵ.

Tällöin merkitään

limnan=LtaianL, kun n.

Lukujono (an)n=0 suppenee, jos edellä kuvattu L on olemassa. Muussa tapauksessa se hajaantuu.

Määritelmä 8.2.2

Olkoon (ak)k=0 reaalinen lukujono. Muodollista summaa

k=0ak=a0+a1+a2+

kutsutaan (reaalitermiseksi) sarjaksi. Tässä an on sarjan n:s termi ja n ensimmäisen termin summa

Sn=nk=0ak=a0+a1+a2++an

sarjan n:s osasumma. Sarja k=0ak suppenee, jos sen osasummien jono

(Sn)n=0=(S0,S1,S2,)

suppenee, ja tällöin raja-arvoa S=limnSn kutsutaan sarjan summaksi. Muussa tapauksessa sarja hajaantuu.

Lause 8.2.3

Olkoot α ja β reaalilukuja. Jos sarjat k=0ak ja k=0bk suppenevat summinaan S1 ja S2, niin myös sarja

k=0(αak+βbk)

suppenee summanaan αS1+βS2.

Lukujonon tai sarjan indeksointi voidaan aloittaa myös nollaa suuremmasta luonnollisesta luvusta, ja ne määritellään vastaavasti kuin edellä. Seuraava lause ilmaisee erityisesti sen, että mikään äärellinen määrä sarjan alkupään termejä ei vaikuta sen suppenemiseen.

Lause 8.2.4

Olkoon (ak)k=0 reaalinen lukujono. Sarja k=0ak suppenee, jos ja vain jos sarja k=nak suppenee kaikilla luonnollisilla luvuilla n.

Tiettyjen reaalisten sarjojen suppenemisominaisuudet tunnetaan erityisen tarkasti. Muistutellaan mieleen tutut p-sarja ja geometrinen sarja.

Lause 8.2.5 ($p$-sarja)

Olkoon p reaaliluku. Sarja k=1kp suppenee, jos ja vain jos p>1.

Edellisille p-sarjoille annetaan erityisnimityksiä parametrin p mukaan.

  • Jos p=1, sarjaa k=1kp kutsutaan harmoniseksi sarjaksi.
  • Jos p<1, sarjaa k=1kp kutsutaan aliharmoniseksi sarjaksi.
  • Jos p>1, sarjaa k=1kp kutsutaan yliharmoniseksi sarjaksi.

Tiivistetysti siis yliharmoniset sarjat suppenevat, sekä harmoninen sarja ja aliharmoniset sarjat hajaantuvat.

Lause 8.2.6 (Geometrinen sarja)

Oletetaan, että a,rR ja että a0. Sarja k=0ark suppenee, jos ja vain jos |r|<1. Lisäksi sarjan summa

S=a1r.

Sarjan summalle löytyy vain harvoin suoraa raja-arvon määritystä yksinkertaisempi laskukaava. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä usein sovelluksissa ollaan kiinnostuneita vain sarjan suppenevuudesta. Tämän tutkimiseen on olemassa useita erilaisia testejä, joita kerrataan seuraavaksi. Kaikki testit eivät sovellu kaikkien sarjojen tutkimiseen.

Lause 8.2.7 (Hajaantumistesti)

Jos reaalinen lukujono (ak)k=0 hajaantuu tai limkak0, niin sarja k=0ak hajaantuu.

Lause 8.2.8 (Vertailuperiaate)

Olkoot k=0ak ja k=0bk sarjoja, sekä oletetaan että 0akbk aina, kun kN jollekin luonnolliselle luvulle N.

  1. Jos k=0bk suppenee, niin myös k=0ak suppenee (majoranttiperiaate).
  2. Jos k=0ak hajaantuu, niin myös k=0bk hajaantuu (minoranttiperiaate).

Esimerkki 8.2.9

Sarja k=2k5k3k suppenee majoranttiperiaatteen nojalla, sillä

  1. k5k3k0, kun k5,
  2. k5k3kk12k3=2k2, kun k5 (k5<k ja k3kk312k3=12k3).
  3. k=22k2=2k=51k2 suppenee yliharmonisena sarjana.

Jos reaalisen sarjan k=0ak jokainen termi ak0, niin sarjaa sanotaan positiivitermiseksi.

Lause 8.2.10 (Positiivitermisten sarjojen testejä)

Olkoon k=0ak positiiviterminen sarja.

  1. Integraalitesti: Jos löydetään NN ja vähenevä funktio f:[N,)R, joille f(x)0 kaikille x, ja f(k)=ak aina kun kN, niin sarja k=0ak suppenee, jos ja vain jos integraali Nf(x)dx suppenee.
  2. Suhdetesti: Jos limkak+1ak=L, niin sarja k=0ak
  1. suppenee, jos L<1,
  2. hajaantuu, jos L>1,
  3. voi supeta tai hajaantua, jos L=1.
  1. Juuritesti: Jos limkkak=L, niin sarja k=0ak
  1. suppenee, jos L<1,
  2. hajaantuu, jos L>1,
  3. voi supeta tai hajaantua, jos L=1.

Esimerkki 8.2.11

Harmoninen sarja k=11k hajaantuu integraalitestin nojalla, sillä

  1. f(x)=1x0, kun x1, ja f(k)=1k,
  2. f(x)=1x>1y=f(y), kun 1x<y.
  3. 1f(x)dx=limaa11xdx=limaln(a)ln(1)=.

Esimerkki 8.2.12

Sarjan k=2k5k3+k suppenemista voidaan tutkia vertailuperiaatteen lisäksi suhdetestillä, koska sen termit ovat positiivisia kun k5. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään, sillä

(k+1)5(k+1)3+(k+1)k5k3+k=k4k51(kk+1)311+1k21+1(k+1)211,

kun n. Tämän sarjan suppenevuutta ei siis voi osoittaa suhdetestillä.

Palautusta lähetetään...