- MATH.APP.440
- 8. Liitteet
- 8.2 Reaalitermisten sarjojen kertaus
Reaalitermisten sarjojen kertaus¶
Tässä liitteessä kerrataan reaalitermisten sarjojen määritelmä ja perusominaisuuksia. Lauseiden todistukset jätetään harjoitustehtäviksi.
Määritelmä 8.2.1
Reaalinen (päättymätön) lukujono (an)∞n=0 on funktio N→R, jossa n↦an. Sitä merkitään myös päättymättömänä listana
Oletetaan, että L∈R. Lukujono (an)∞n=0 suppenee kohti lukua L, jos jokaista ϵ>0 kohti löytyy sellainen luonnollinen luku N, että
Tällöin merkitään
Lukujono (an)∞n=0 suppenee, jos edellä kuvattu L on olemassa. Muussa tapauksessa se hajaantuu.
Määritelmä 8.2.2
Olkoon (ak)∞k=0 reaalinen lukujono. Muodollista summaa
kutsutaan (reaalitermiseksi) sarjaksi. Tässä an on sarjan n:s termi ja n ensimmäisen termin summa
sarjan n:s osasumma. Sarja ∞∑k=0ak suppenee, jos sen osasummien jono
suppenee, ja tällöin raja-arvoa S=limn→∞Sn kutsutaan sarjan summaksi. Muussa tapauksessa sarja hajaantuu.
Lause 8.2.3
Olkoot α ja β reaalilukuja. Jos sarjat ∞∑k=0ak ja ∞∑k=0bk suppenevat summinaan S1 ja S2, niin myös sarja
suppenee summanaan αS1+βS2.
Lukujonon tai sarjan indeksointi voidaan aloittaa myös nollaa suuremmasta luonnollisesta luvusta, ja ne määritellään vastaavasti kuin edellä. Seuraava lause ilmaisee erityisesti sen, että mikään äärellinen määrä sarjan alkupään termejä ei vaikuta sen suppenemiseen.
Lause 8.2.4
Olkoon (ak)∞k=0 reaalinen lukujono. Sarja ∞∑k=0ak suppenee, jos ja vain jos sarja ∞∑k=nak suppenee kaikilla luonnollisilla luvuilla n.
Tiettyjen reaalisten sarjojen suppenemisominaisuudet tunnetaan erityisen tarkasti. Muistutellaan mieleen tutut p-sarja ja geometrinen sarja.
Lause 8.2.5 ($p$-sarja)
Olkoon p reaaliluku. Sarja ∞∑k=1k−p suppenee, jos ja vain jos p>1.
Edellisille p-sarjoille annetaan erityisnimityksiä parametrin p mukaan.
- Jos p=1, sarjaa ∞∑k=1k−p kutsutaan harmoniseksi sarjaksi.
- Jos p<1, sarjaa ∞∑k=1k−p kutsutaan aliharmoniseksi sarjaksi.
- Jos p>1, sarjaa ∞∑k=1k−p kutsutaan yliharmoniseksi sarjaksi.
Tiivistetysti siis yliharmoniset sarjat suppenevat, sekä harmoninen sarja ja aliharmoniset sarjat hajaantuvat.
Lause 8.2.6 (Geometrinen sarja)
Oletetaan, että a,r∈R ja että a≠0. Sarja ∞∑k=0ark suppenee, jos ja vain jos |r|<1. Lisäksi sarjan summa
Sarjan summalle löytyy vain harvoin suoraa raja-arvon määritystä yksinkertaisempi laskukaava. Tämä ei kuitenkaan haittaa, sillä usein sovelluksissa ollaan kiinnostuneita vain sarjan suppenevuudesta. Tämän tutkimiseen on olemassa useita erilaisia testejä, joita kerrataan seuraavaksi. Kaikki testit eivät sovellu kaikkien sarjojen tutkimiseen.
Lause 8.2.7 (Hajaantumistesti)
Jos reaalinen lukujono (ak)∞k=0 hajaantuu tai limk→∞ak≠0, niin sarja ∞∑k=0ak hajaantuu.
Lause 8.2.8 (Vertailuperiaate)
Olkoot ∞∑k=0ak ja ∞∑k=0bk sarjoja, sekä oletetaan että 0≤ak≤bk aina, kun k≥N jollekin luonnolliselle luvulle N.
- Jos ∞∑k=0bk suppenee, niin myös ∞∑k=0ak suppenee (majoranttiperiaate).
- Jos ∞∑k=0ak hajaantuu, niin myös ∞∑k=0bk hajaantuu (minoranttiperiaate).
Esimerkki 8.2.9
Sarja ∞∑k=2k−5k3−k suppenee majoranttiperiaatteen nojalla, sillä
- k−5k3−k≥0, kun k≥5,
- k−5k3−k≤k12k3=2k2, kun k≥5 (k−5<k ja k3−k≥k3−12k3=12k3).
- ∞∑k=22k2=2∞∑k=51k2 suppenee yliharmonisena sarjana.
Jos reaalisen sarjan ∞∑k=0ak jokainen termi ak≥0, niin sarjaa sanotaan positiivitermiseksi.
Lause 8.2.10 (Positiivitermisten sarjojen testejä)
Olkoon ∞∑k=0ak positiiviterminen sarja.
- Integraalitesti: Jos löydetään N∈N ja vähenevä funktio f:[N,∞)→R, joille f(x)≥0 kaikille x, ja f(k)=ak aina kun k≥N, niin sarja ∞∑k=0ak suppenee, jos ja vain jos integraali ∫∞Nf(x)dx suppenee.
- Suhdetesti: Jos limk→∞ak+1ak=L, niin sarja ∞∑k=0ak
- suppenee, jos L<1,
- hajaantuu, jos L>1,
- voi supeta tai hajaantua, jos L=1.
- Juuritesti: Jos limk→∞k√ak=L, niin sarja ∞∑k=0ak
- suppenee, jos L<1,
- hajaantuu, jos L>1,
- voi supeta tai hajaantua, jos L=1.
Esimerkki 8.2.11
Harmoninen sarja ∞∑k=11k hajaantuu integraalitestin nojalla, sillä
- f(x)=1x≥0, kun x≥1, ja f(k)=1k,
- f(x)=1x>1y=f(y), kun 1≤x<y.
- ∫∞1f(x)dx=lima→∞∫a11xdx=lima→∞ln(a)−ln(1)=∞.
Esimerkki 8.2.12
Sarjan ∞∑k=2k−5k3+k suppenemista voidaan tutkia vertailuperiaatteen lisäksi suhdetestillä, koska sen termit ovat positiivisia kun k≥5. Tämä ei kuitenkaan johda mihinkään, sillä
kun n→∞. Tämän sarjan suppenevuutta ei siis voi osoittaa suhdetestillä.